Lukemisen seurannan välineet -Käsikirja

Lataa käsikirja pdf-tiedostona (595kB, 31.1.2014)

Seurannan välineet osana Oppimisen arvioinnin materiaaleja

Oppimisen seurannan välineet ovat osa LukiMat-palvelun Oppimisen arviointi -materiaaleja, jotka on laadittu matematiikan ja lukemisen sekä kirjoittamisen tuen tarpeen tunnistamiseen, taitojen tarkempaan arviointiin sekä taitojen kehityksen ja oppimisen seurantaan

Oppimisen arviointi -materiaali muodostaa kokonaisuuden, johon kuuluvat koko ryhmän lukemisen perustaitojen arviointiin suunnitellut Tuen tarpeen tunnistamisen välineet sekä tuen aikaisen yksilöllisen kehityksen seuraamiseen tarkoitetut Oppimisen seurannan välineet.

Oppimisen seurannan välineitä voidaan käyttää tarpeen mukaan ja ajankohdasta riippumatta taitojen kehityksen ja oppimisen seurantaan sekä taitojen tarkempaan arviointiin.

Oppimisen seurannan tavoitteet

Oppimisen seurannan avulla selvitetään, miten lapsen taidot kehittyvät, miten lapsi hyötyy tuesta sekä miltä osin opetusta ja annettua tukea täytyy muokata. Oppimisen seurannan avulla voi seurata tuen aikaista kehitystä niissä taidoissa, joissa lapsi tarvitsee lisätukea. Lapsen edistymistä taidossa seurataan tarkastelemalla yksilöllistä muutosta arviointikertojen välillä. Toistettujen arviointien avulla voidaan päätellä, edistyykö lapsi halutulla tavalla saamansa tuen avulla vai pitäisikö tuen muotoa muuttaa.

Oppimisen seuranta ja yksilöllinen arviointi auttavat tarkentamaan kokonaiskuvaa lapsen lukemisen ja kirjoittamisen osaamisesta. Tavoitteena on saada mahdollisimman tarkka käsitys siitä, missä vaiheessa lapsi tiettyjen taitojen kehityksessä on ja miten kyseiset taidot ovat edistyneet seurantajakson aikana. Seurannan välineillä saadaan lisätietoa yksilön osaamisesta taitokohtaisesti (lukeminen, kirjoittaminen, fonologiset taidot) sekä osataito- ja tehtäväkohtaisesti (esim. lukemissujuvuus, sanojen oikeinkirjoitus, sanojen jakaminen tavuihin).

Oppimisen seuranta auttaa myös kohdentamaan opetusta siihen, mikä näyttää tuottavan lapselle pulmia. Oppimisen seurannan tehtäviä voi käyttää apuna myös silloin, kun pitää arvioida tarkemmin, missä luku- ja kirjoitustaidon vaiheessa lapsi on kuten esimerkiksi 1. luokan tarkistuslistaa täytettäessä (ks. Tietopalvelun kohdasta 1 lk lukemisen käsikirja).

Lasten taitojen kehitystä ja oppimista voidaan seurata ja arvioida tarkemmin osataito- ja tehtäväkohtaisesti tässä käsikirjassa esiteltävillä Oppimisen seurannan välineillä.

Arvioitavat taidot

Lukemisen ja kirjoittamisen ajatellaan kehittyvän vaiheittain kohti sujuvaa hallitsemista. Lapsen on ensin osattava erilaisia hierarkkisesti kehittyviä perustaitoja. Yhtenä perusedellytyksistä lukemiselle ja kirjoittamiselle pidetään fonologista tietoisuutta eli kykyä ymmärtää puhutun kielen koostuvan sanaa pienemmistä yksiköistä. Erityisesti tietoisuuden äänteistä ajatellaan olevan keskeinen edellytys alkavan luku- ja kirjoitustaidon omaksumiselle. Kirjain-äännevastaavuuksiin perustuva kokoava lukemisen taito toimii sujuvan lukutaidon perustana. Äänteellisen kokoamisen nopeutuessa ja automatisoituessa tunnistamisen tukena ovat todennäköisesti myös yhtä kirjainta suuremmat yksiköt ja vähitellen siirrytään yhä sujuvampaan lukemiseen. Kirjoittamisen taito näyttää kulkevan käsi kädessä lukemisen taitojen kanssa; lasten oppiessa lukemaan sanoja he oppivat myös kirjoittamaan niitä ja toisaalta oppiessaan kirjoittamaan sanoja he oppivat myös lukemaan niitä. Lukemisen ja kirjoittamisen kehittymisestä voi lukea tarkemmin Tietopalvelun kohdasta Lukutaito kehittyy sekä Kirjallisuus-kohdan lähdeviitteistä Siiskonen, Aro & Holopainen, 2001 ja Aro, 2006.

Oppimisen seurannan väline rakentuu näiden edellä mainittujen lukemisen ja kirjoittamisen perustaitojen kehittymisen seurannasta. Lukeminen, kirjoittaminen ja fonologiset taidot on jaettu arviointivälineissä osataitoihin ja niitä arvioiviin tehtäviin. Oppimisen seurannan välineet kohdentuvat seuraavien osataitojen arviointiin ja seurantaan: tavuttaminen, kirjain-äänne-vastaavuuden hallinta, kokoava lukeminen, lukemisen sujuvuus ja oikeinkirjoitustaito. Kokoavaa lukemista arvioidaan tavujen ja sanojen lukemistehtävillä, lukemisen sujuvuutta sanojen ja tekstin lukemisen tehtävillä sekä oikeinkirjoitustaitoa tavujen ja sanojen sanelukirjoitustehtävillä.

Yleisohjeet

Tehtävien rinnakkaiset versiot on suunniteltu keskenään vertailukelpoisiksi, mikä mahdollistaa osataitokohtaisen oppimisen seurannan. Oppimisen seuranta on kuitenkin sitä luotettavampaa, mitä useammalla kerralla arviointia, rinnakkaisia versioita, tehdään. Tavoitteena on seurata lukutaidon tai oikeinkirjoitustaidon yleistä kehityslinjaa tehtävissä eikä niinkään yksittäisiä tehtäväsuorituksia.

Ennen arviointitilannetta olisi hyvä tutustua arvioinnin yleisiin periaatteisiin, joita on esitetty Tuen tarpeen tunnistamisen yksilöarvioinnin Esitysohje-lomakkeissa.

Arviointikerran päivämäärä on hyvä kirjata arviointilomakkeisiin. Tehtävien alapuolelle merkitään tehtävässä saatu pistemäärä. Lukemistehtävissä opettaja voi kirjata omia merkintöjään ja havaintojaan kirjaamislomakkeeseen arvioinnin aikana. Lomakkeeseen voi esimerkiksi merkitä, oliko lapsen suoritus virheellinen (√) ja lapsen vastauksen, sen ollessa virheellinen. Lukemissujuvuuden tehtävissä kirjataan lisäksi yli hypätyt sanat (tekst) tai lukuaika (merkityksettömät sanat).

Tehtäväohjeet

Annetun tehtäväohjeen ja arviointitilanteen olisi syytä olla kerrasta toiseen mahdollisimman samanlainen, jotta arviointikertojen tulokset olisivat vertailukelpoisia keskenään.

Lasta voi valmistaa tehtävän tekoon kuvailemalla lyhyesti tehtävää ennen sen aloittamista esim. ’Nyt luetaan / kirjoitetaan lyhyitä sanoja.’ Ohjeista lasta siihen, mitä tehtävässä tulee tehdä esim. ’Lue tämän listan sanat ääneen mahdollisimman tarkasti. Aloita tästä ja lue lista loppuun’. Lasta voi myös ohjeistaa korjaamaan virheensä. Lasta voi ohjeistaa lukutehtävissä myös seuraamaan sanoja sormella, jos on tarpeen lukemisen ohjaamista tai keskittymisen tukemista varten.

Merkityksettömien sanojen lukemistehtävissä lasta voi valmistella tehtävän tekoon kuvailemalla tehtävää. esim. malliin ’Lue näitä keksittyjä sanoja ääneen. Ne eivät tarkoita mitään, mutta voit lukea niitä kuin sanoja.’ Tehtävää voi harjoitella ennen varsinaista tehtävää harjoituslistalla, joka on esitetty Kaksitavuiset merkityksettömät sanat -lukemissujuvuustehtävän alussa.

Oikeinkirjoitustehtävissä lasta pyydetään kirjoittamaan niin tarkasti kuin osaa. Jos tehtävässä arvioidaan lukemisen tarkkuutta, lasta pyydetään lukemaan mahdollisimman tarkasti. Jos arvioidaan lukemisen sujuvuutta, lasta ohjeistetaan lukemaan mahdollisimman nopeasti ja tarkasti.

Mikäli lukeminen on lukemissujuvuuden tehtävissä kovin virheellistä, lukemisaikojen vertailu listojen tai tekstien kesken ei ole kovin luotettavaa (ks. tarkemmin tehtäväkuvaukset). Tällöin lasta kannattaa kehottaa tavoittelemaan tehtävässä niin tarkkaa lukemistyyliä kuin hänelle on mahdollista. Runsas virheiden määrä voi turhan arvailevan lukutyylin ohella johtua myös heikosta teknisestä lukutaidosta. Tällöin voi siirtyä lapsen kanssa tekemään kokoavan lukutaidon harjoituksia.

Alla esitettyjen tehtäväkuvausten ohessa on esitetty tehtäväkohtaisia ohjeita sekä pisteityksiä.

Pisteitys

Tehtäväkohtaisen pisteityksen voi opettaja itse määritellä. Ainoastaan lukusujuvuuden tehtävissä tulee käyttää annettua pisteitysohjetta, jotta tehtävien rinnakkaiset versiot olisivat vertailukelpoisia keskenään. Käytetyn pisteityksen olisi kuitenkin syytä olla kerrasta toiseen mahdollisimman samanlainen vertailtavuuden säilyttämistä varten.

Esimerkiksi voi käyttää seuraavanlaista pisteitystapaa. Kirjaintehtävässä jokaisesta oikein nimetystä tai kirjoitetusta kirjaimesta tai äänteestä annetaan yksi piste. Samoin jokaisesta oikein luetusta tai kirjoitetusta tavusta (tavutehtävät) tai sanasta (sanatehtävät) annetaan yksi piste. Spontaani korjaus hyväksytään oikeaksi. Opettaja kirjaa oikein luettujen / kirjoitettujen tavujen tai sanojen määrän suhteessa osioiden määrään tehtävässä (esim. ’9/10’).

Pistemäärä kirjataan tehtävän alapuolelle opettajan kirjaamislomakkeeseen (lukemistehtävät) tai lapsen sanelulomakkeeseen (kirjoitustehtävät). Opettaja voi tehdä myös merkintöjään kirjaamislomakkeeseen arviointitilanteen aikana.

Tarkempia tehtäväkohtaisia pisteityksiä on esitetty tehtäväkuvausten yhteydessä.

Tehtäväkohtaiset kuvaukset, ohjeet ja pisteitys

Oppimisen seurannan väline koostuu kaikkiaan 25 eri tehtävästä, joista kaikista on 10 rinnakkaisista versiota (ks. taulukko alla). Kukin tavu- ja sanatehtävä, lista, sisältää mahdollisimman monta eri äännettä ja useita erilaisia rakenteita. Ärsykkeet on asetettu listoihin vaikeutuvaan tai satunnaiseen järjestykseen (ks. tarkemmin tehtäväkuvaukset alla). Kaikissa tavu- ja sanatehtävien rinnakkaisissa versioissa, listoissa, esiintyvät samat rakenteet.

Lukemisen ja kirjoittamisen oppimisen seurannan tehtävät.

Fonologiset taidot

Kykyä tunnistaa ja käsitellä sanojen erikokoisia yksiköitä, kuten äänteitä ja tavuja, voi arvioida tehtävällä Sanan jakaminen tavuiksi. Tehtävässä lasta voi pyytää tavuttamaan sanoja joko kuullun tai luetun perusteella. Kuullun perusteella tavutettaessa opettaja sanoo sanan ja pyytää lasta toistamaan kuulemansa sanan tavuittain. Opettaja tekee tällöin merkinnät kirjaamislomakkeeseen. Lukutehtävässä lasta pyydetään vetämään pystyviivat tavujen väliin suoraan tehtävälomakkeeseen. Tehtävässä on kaikkiaan 10 osiota. Yksitavuisia sanoja on 1, kaksitavuisia sanoja 4, kolmitavuisia 3 ja nelitavuisia 2 sanaa. Geminaatta esiintyy 6 sanassa.

Tavutustehtävää tehdessä pyri kiinnittämään lapsen huomio siihen, että sanoo tarkasti erottaen tavut esim. kaksoiskonsonanteissa (tyN-ny-ri vs. ty-ny-ri). Tehtävässä opettaja kirjaa oikein löydettyjen tavujen määrän kirjaamislomakkeelle. Jokaisesta oikein löydetystä tavusta annetaan yksi piste. Maksimipistemäärä tehtävässä on 26.

Lukemisen tarkkuus

Tarkan lukemisen tehtävissä arvioinnin kohteina ovat kirjain-äännevastaavuuden hallinta sekä kokoava lukutaito. Tehtävät sisältävät listoja, joissa on ärsykkeinä kirjaimia, tavuja, sanoja tai merkityksettömiä sanoja. Merkityksettömät sanat ovat suomen kielen rakenteen mukaisia sanoja, joilla ei ole merkityssisältöä.

Lukemistarkkuuden tehtävissä lapsen tehtävänä on nimetä tai lukea listan kaikki ärsykkeet mahdollisimman tarkasti. Opettaja voi kirjata halutessaan lapsen tekemät lukemisvirheet. Kustakin oikein nimetystä tai luetusta ärsykkeestä voi antaa pisteen.

Kirjaimet

Kirjain-äännevastaavuuden hallintaa voi arvioida Kirjainten nimeämisen tehtävällä, jossa lapsen tulee tuottaa 23 kirjainten nimeä.  Tehtävää voi käyttää myös Äänteiden nimeämisen tehtävänä, jolloin lapsen tehtävänä on tuottaa kirjaimia vastaavat äänteet. Kirjaimet on esitetty satunnaisessa järjestyksessä eri listoissa. Tehtävässä on eri versiot pienille ja isoille kirjaimille. Lapsen tehtävänä on nimetä kaikki listan kirjaimet tai äänteet.

Tavut

Tavujen lukemisen osaamista voi arvioida usealla eri tehtävällä lapsen taitotasosta riippuen: Helpot kaksikirjaimiset tavut, Kaksikirjaimiset tavut, Kolmikirjaimiset tavut, Nelikirjaimiset tavut sekä Vierasperäiset tavut. Tavutehtävien osiot sisältävät kaikki suomen kielen rakenteen mukaiset 10 tavutyyppiä. Vierasperäisille tavurakenteille on oma tehtävä. Tehtävissä on mukana pitkän vokaalin ja diftongin sisältäviä tavuja. Tehtävissä on 10 osiota, jotka on esitetty vaikeutuvassa järjestyksessä. Lapsen tehtävänä on lukea kaikki listan sanat.

Lisätietoa:  Tehtäväkohtaiset tavurakenteet

Sanat

Sanojen lukemisen osaamista voi seurata Kaksitavuiset merkityksettömät sanat, Kolmitavuiset merkityksettömät sanat sekä Diftongi-tehtävillä. Tehtävissä on 10 osiota, jotka on esitetty vaikeutuvassa järjestyksessä. Sanoissa on mukana pitkän vokaalin, diftongin ja geminaatan sisältäviä sanoja. Sanatehtävissä lasta pyydetään lukemaan kaikki sanalistan sanat.

Diftongit-listan sanapareista neljä on 2-tavuisia ja yksi 3-tavuinen. Sanaparin ensimmäisen diftongin jälkimmäinen vokaali on suppea (ou, ei, öy, ui), kun taas sanaparin toisessa diftongissa vokaalit on esitetty käänteisessä järjestyksessä (uo, ie, yö, iu). Sanaparin sanat muistuttavat myös muulta äänneasultaan toisiaan (hyökätä-höylätä).

Lisätietoa:  Tehtäväkohtaiset sanarakenteet

Kaksitavuisten merkityksettömien sanojen rakenne rinnakkaisissa listoissa.

Diftongisanojen rakenne rinnakkaisissa listoissa.

Lukemisen sujuvuus

Lukemisen sujuvuutta voidaan arvioida Kaksitavuiset merkityksettömät sanat ja Kolmitavuiset merkityksettömät sanat sekä Tekstin lukeminen -tehtävillä. Lukemissujuvuustehtävissä lapsen tehtävänä on lukea sanoja tai tekstiä mahdollisimman nopeasti ja tarkasti.

Sanat

Tehtävissä lapsen tulee lukea listan sanat mahdollisimman nopeasti ja tarkasti. Tehtävässä mitataan sanalistan lukemiseen kulunut kokonaisaika sekä kirjataan oikein luettujen sanojen määrä. Sanalistojen aikoja voi vertailla keskenään. Aikojen vertailu on luotettavampaa, jos lukeminen ei ole kovin virheellistä (ks. tarkemmin Tehtäväohjeet). Listoja kannattaa luetuttaa usealla kerralla, jolloin lapsi lukee kullakin kerralla eri listan. Tavoitteena tehtävässä on seurata yleistä lukemissujuvuuden kehityslinjaa kuin yksittäisten listojen lukemissuorituksia.

Lisätietoa:  Tehtäväkohtaiset sanarakenteet

Kaksitavuisten merkityksettömien sanojen rakenne rinnakkaisissa listoissa.

Teksti

Tekstin lukemisen tehtävässä on 10 eläinaiheista tekstiä, jotka vaihtelevat pituudeltaan. Tekstit ovat vaikeusasteeltaan erilaisia. Papukaija-teksti on helpoin teksteistä. Muihin teksteihin lisätään taulukossa näkyvät tekstikohtaiset lisäpisteet. Näin huomioidaan tehtäväkohtaiset erot tekstien vaikeustasoissa ja voidaan vertailla eri lukemiskertoja toisiinsa.

Jotta tekstit olisivat vertailukelpoisia keskenään, tekstin lukemistehtävässä tulisi käyttää aikarajana 90 sekuntia ja mittana oikein luettujen sanojen määrää. Tekstien vertailu on luotettavampaa, jos lukeminen ei ole kovin virheellistä (ks. tarkemmin Tehtäväohjeet). Tekstejä kannattaa myös luetuttaa useammalla kerralla, jolloin lapsi lukee kullakin kerralla eri tekstin. Tavoitteena tehtävässä on seurata yleistä lukemissujuvuuden kehityslinjaa kuin yksittäisten tekstien lukemissuorituksia.

Lasta pyydetään lukemaan tarinaa eläimestä niin nopeasti ja tarkasti kuin lapsi osaa. Lasta ohjeistetaan aloittamaan lukeminen otsikosta. Tehtävässä mitataan sekuntikellolla 90 sekunnin aika, jonka umpeuduttua lasta pyydetään lopettamaan lukeminen.  Opettaja merkitsee kirjaamislomakkeeseen 90 sekunnin kohdalla viimeisen luetun sanan esim. hakasuljemerkillä. Opettaja alleviivaa tekstistä väärin luetut sanat ja laittaa sulkeisiin lukematta jääneet sanat.

Opettaja merkitsee kirjaamislomakkeen alalaitaan 90 sekunnin sisällä luettujen sanojen määrän eli viimeisen luetun sanan järjestysnumeron. Apuna voi käyttää oikeaan laitaan merkittyä kunkin rivin viimeisen sanan järjestysnumeroa. Oikein luettujen sanojen määrä lasketaan vähentämällä viimeisen luetun sanan järjestysnumerosta lukematta jääneiden sanojen määrä sekä väärin luettujen sanojen määrä.

Opettaja siirtää oikein luettujen sanojen määrän yksilökoontilomakkeelle luetun tekstin (esim.’ Kani’) sarakkeeseen kohtaan ’Oikein luetut sanat’. Opettaja lisää kirjattuun oikein luettujen sanojen määrään (esim. ’77’) tehtäväkohtaiset lisäpisteet (esim. Kani-tekstissä 4 lisäpistettä) ja merkitsee saadun summapistemäärän (esim. ’81’) kohtaan ’Pistemäärä’. Näin saatua pistemäärää voi vertailla muiden tekstien vastaaviin pistemääriin.  Halutessaan opettaja voi myös merkitä pistemäärät viivastoon ja piirtää kehitystä kuvaavan viivan.

Kirjoittaminen

Oikeinkirjoitustaidon tehtävissä arvioinnin kohteena on kirjain-äännevastaavuuden hallinta sekä eripituisten tavujen ja sanojen oikeinkirjoitus. Lapsen tehtävänä on kirjoittaa sanellut ärsykkeet niin tarkasti kuin mahdollista. Kustakin oikein kirjoitetusta listan ärsykkeestä voi antaa pisteen.

Kirjaimet

Kirjain-äännevastaavuuden hallintaa arvioidaan Kirjainten kirjoittaminen -tehtävällä, jossa lapsen tulee kirjoittaa 23 isoa tai pientä kirjainta kuullessaan niitä vastaavan äänteen tai kirjaimen nimen.

Tavut

Tavujen kirjoittamisen arviointiin ovat Helpot kaksikirjaimiset tavut, Kaksikirjaimiset tavut, Kolmikirjaimiset tavut, Nelikirjaimiset tavut sekä Vierasperäiset tavut -tehtävät. Tavujen kirjoittamisen tehtävät ovat samoja kuin tavujen lukemistehtävässä. Katso tarkemmat tehtäväkuvaukset kohdasta ’Lukemisen tarkkuus – Tavut’. Tavujen kirjoittamistehtävissä lapsen tehtävänä on kirjoittaa kaikki sanellut tavulistan tavut.

Sanat

Sanojen kirjoittamista voi arvioida Kaksitavuiset sanat, Kolmitavuiset sanat, Vokaalin kesto, Konsonantin kesto, Äng-äänne sekä Yhdyssana -tehtävillä. Sanat ovat tehtävissä rakenteeltaan erilaisia ja ne on esitetty listoissa vaikeutuvassa tai satunnaisessa järjestyksessä. Sanojen kirjoittamistehtävässä lapsen tehtävänä on kirjoittaa kaikki sanellut sanalistan sanat.

Lisätietoa:  Kaksi- ja kolmitavuisten sanojen tehtäväkohtaiset sanarakenteet

Yhdyssanojen sanarakenteet

Yhdyssanojen rakenne rinnakkaisissa listoissa.

Lomakkeet ja niiden käyttötarkoitus

Lukemisen ja kirjoittamisen Oppimisen seurannan välineet sisältävät lapselle ja opettajalle suunnattuja lomakkeita. Oppimisen seurannan lomakkeet tunnistaa lomakkeiden etusivulla olevasta logosta (ks. kuva alla). Lomakkeet tunnistaa myös alatunnisteista, jossa on esitetty, minkä osa-alueen tehtävä on kyseessä (Lukeminen ’), tehtävän nimi (’Kaksikirjaimiset tavut’), lomakkeen nimi (’Lukemismateriaali’) sekä version numero (’Lista 1’).

Oppimisen osataito- ja tehtäväkohtaiseen seurantaan varten on tarjolla seuraavanlaisia lomakkeita. Fonologisten taitojen seurantaan on tarjolla lapsen tehtävälomake sekä opettajan kirjaamislomake (ks. taulukko 2). Lukutaidon seurantaan on lapsen lukemismateriaali sekä opettajan kirjaamislomake sekä tulosten koontiin tekstin lukemisen yksilökoontilomake. Kirjoitustaidon seurantaan on lapselle sanelulomake sekä opettajalle sanelumateriaali.

Tehtävät valitaan sen mukaan, mitkä osataidot ovat huomion kohteina.

Lukemismateriaali ja Sanelumateriaali -lomaketta tarvitaan vain yksi. Samaa lomaketta voi siis käyttää jokaisen arvioitavan lapsen kohdalla.

Tehtävälomaketta, Kirjaamislomaketta, Sanelulomaketta sekä Tekstin lukemisen yksilökoontilomaketta tarvitaan yksi jokaista arvioitavaa lasta kohden. Lomakkeen ylälaitaan täytetään perustiedot: Lapsen nimi ja luokka/ryhmä.

Fonologisten taitojen lomakkeet: Tavuttamisen tehtäviä lapsi tekee joko suoraan tehtävälomakkeelle (lukutehtävä) tai opettaja voi kirjata lapsen osaamisen kirjaamislomakkeelle (kuuntelutehtävä).

Lukutaidon lomakkeet: Lukemismateriaali on esillä, kun lapsi tekee lukemisen tehtäviä. Kirjaamislomakkeeseen opettaja kirjaa kunkin lapsen tehtäväkohtaiset suoriutumiset lukemisen tehtävissä. Tekstin lukemisen tehtävässä opettaja koostaa lapsen lukutuloksen yksilökoontilomakkeelle lukukertojen välistä vertailua varten.

Oikeinkirjoitustaidon lomakkeet: Sanelumateriaali on esillä, kun opettaja sanelee lapselle oikeinkirjoitustehtäviä. Sanelulomakkeelle lapsi kirjoittaa sanellut kirjaimet, tavut ja sanat. Sanelulomakkeissa on erikseen lomake kirjaintehtäviä varten sekä lomake tavu- ja sanatehtäviä varten. Sanelulomakkeen ylälaitaan kirjataan tehtävän nimi (’Kaksikirjaimiset tavut’) sekä rinnakkaisversion numero (’Lista 3’).

Lukemissujuvuuden tehtävien rinnakkaisuus

Lukemissujuvuuden tehtävien rinnakkaisten versioiden vertailukelpoisuutta tutkittiin luetuttamalla kouluilla samoilla oppilailla tehtävien rinnakkaisia versioita. Lapset lukivat joko merkityksettömien sanojen listoja (Kaksitavuiset sanat, n = 146 - 148 ja Kolmitavuiset sanat, n = 139 - 146) tai tekstejä (n = 104 - 109) vapaaehtoisten opettajien tai Niilo Mäki Instituutin tutkimusavustajien ohjaamina. Opettajat valikoivat kokeiluun osallistuvat lapset luokiltaan, joita oli merkityksettömien sanojen lukemisessa 14 ja tekstien lukemisessa 17. Samalta luokalta osallistui 1-23 lasta merkityksettömien sanojen ja 1-21 lasta tekstien lukemiseen.

Kokeilussa sama lapsi luki pääsääntöisesti kahden viikon aikana 10 tekstiä tai merkityksettömien sanojen listaa. Ohjeistuksen mukaan lapsi luki joka toinen päivä kaksi tekstiä tai kaksi sanalistaa kerrallaan. Arviointikertoja oli yhteensä viisi. Opettaja arpoi lapset kolmeen ryhmään. Jokainen ryhmä luki tekstejä tai sanalistoja eri järjestyksessä. Ennen varsinaista tehtävää lapset lukivat erillisen harjoitustekstin (Viljakäärme: 258 sanaa) tai merkityksettömien sanojen harjoituslistan. Harjoituslista koostui 10 kaksitavuisesta sanasta. Merkityksettömien sanojen lukemiskokeiluissa sama oppilas luki saman arviointikerran aikana sekä kaksitavuisia sekä kolmitavuisia merkityksettömiä sanoja. Oppilas luki ensin kaksi kaksitavuisten sanojen listaa ja sitten kaksi kolmitavuisten sanojen listaa. Ohjeistuksena oli, että hitaan lukijan kohdalla arvioitsija saattoi jättää kolmitavuiset listat luetuttamatta, jos lukeminen oli lapselle liian työlästä.

Sanalistojen korrelaatiot vaihtelivat välillä 0,76 - 0,95 kaksitavuisissa ja välillä 0,76 - 0,95 kolmitavuisissa sanoissa (ks. korrelaatiotaulukot). Korrelaatiot olivat korkeat kaikissa paitsi listan 10 (kaksitavuiset sanat) ja listojen 5 ja 6 (kolmitavuiset sanat) yksittäisissä korrelaatioissa.

Taulukko. Kaksitavuisten merkityksettömien sanojen korrelaatiot

Taulukko. Kolmitavuisten merkityksettömien sanojen korrelaatiot

Molempien sanatehtävien keskiarvot, keskihajonnat sekä lapsimäärät on esitetty sanalistoittain alla olevassa taulukoassa. Sanalistojen kokonaisaikoja verrattaessa havaittiin, että lapset lukivat ensimmäisellä lukukerralla sanalistoja selvästi hitaammin kuin muilla kerroilla. Tämän vuoksi ensimmäisen lukukerran ajat poistettiin analyyseista. Sanalistojen keskiarvoissa ei ollut olennaisia eroja vaihteluvälin ollessa 25,22 – 29,71 sekuntia kaksitavuisten sanojen ja 39,66 – 44,79 sekuntia kolmitavuisten sanojen tehtävissä.  Koska sanalistat olivat rakenteeltaan samanlaisia eikä keskiarvoissa ollut olennaisia eroja, sanatehtävien kymmenen sanalistan tulkittiin olevan keskenään riittävän samanlaisia ja vertailukelpoisia sellaisenaan.

Taulukko. Kaksitavuisten merkityksettömien sanojen keskiarvot ja –hajonnat.

Taulukko. Kolmitavuisten merkityksettömien sanojen keskiarvot ja –hajonnat.

Tekstin lukeminen -tehtävän kymmenen version keskinäiset korrelaatiot olivat korkeat vaihdellen välillä 0,93 – 0,97 (ks. korrelaatiotaulukko).

Taulukko. Tekstien väliset korrelaatiot.

Tekstiversiot erosivat kuitenkin vaikeusasteeltaan toisistaan: keskiarvot vaihtelivat vaihteluvälin ollessa 87,75- 94,91 oikein luettua sanaa 90 sekunnissa (ks. taulukko). Lapsen suoritusten vertailtavuuden palauttamiseksi on käsikirjassa esitetty tehtäväkohtaiset lisäpisteet. Kun verrataan eri tekstien tuloksia toisiinsa, niin verrataan pistemääriä, joissa on huomioitu tehtäväkohtaiset erot vaikeustasoissa (ks. Tekstin lukemisen tehtäväkohtainen kuvaus sekä taulukko yksilökoontilomakkeesta).

Taulukko. Tekstien oikein luettujen sanojen määrän keskiarvot ja -hajonnat.

Tekstin lukeminen, yksilökoontilomake.