Ekapeli-Eskarin oppimistuloksia

LUKEMISEN ALKUUN KAHDESSA VIIKOSSA – EKAPELI-ESKARIN OPPIMISTULOKSIA

Ekapeli-Eskari on suomen kielen lukemisen perusvalmiuksien eli äänteiden oppimiseen tarkoitettu oppimispeli. Sen harjoitteet pysyvät käytännössä kokonaan äänteiden ja kirjainmerkkien yhdistämisen opettelussa.  Nimensäkin mukaisesti Ekapeli-Eskarin normaali käyttöaika lapsilla ajoittuu esikouluvuoteen sekä 1. luokan alkuvaiheisiin. Peliä ei suositella pelattavaksi ennen esikoulua tai 6. ikävuotta jottei pelaamiseen mahdollisesti liittyvät ikävät kokemukset heikentäisi lapsen myöhempää intoa harjoitella lukemista. Ekapeli-Eskari on ollut vuosien varrella varsin suosittu oppimispeli.  Pelitietoja on kertynyt useilta kymmeniltä tuhansilta pelaajilta ja näiden tietojen avulla voidaan arvioida pelin vaikuttavuutta pelin harjoittamissa asioissa.

Ekapelin avulla tapahtuvan äänteiden oppimisen tutkimisen mahdollistavat säännöllisin väliajoin toistuvat testikentät eli tarkemmin kirjain-äännevastaavuuden arviointikentät. Nämä arviointikentät esiintyvät pelin alussa ja sen jälkeen säännöllisesti 15 pelatun harjoituskentän välein.  Arviointikentät toistuvat aina samanlaisina ja niissä pelaajan pitää valita kuulemansa äänne kaikkien ruudulla olevien 23:n kirjainmerkin joukosta, joita pelissä harjoitetaan. Ekapelissä ei harjoitella eikä testata sellaisia vierasperäisiä kirjaimia, joilla ei ole omaa äännettä suomen kielessä (esim. kirjaimet C ja X).

Joidenkin pelaajien tapa klikkailla jotkut kentät mahdollisimman nopeasti läpi yrittämättä edes löytää oikeaa vastausta aiheuttaa luonnollisesti ongelmia arviointikenttien tulosten analysoinnille. Näitä ongelmia on pyritty ratkaisemaan tarkastelemalla pelaajien vastaamisaikoja arviointikentissä ja sisällyttämällä analyysiin vain sellaiset arviointikenttätulokset, joissa pelaajilla on vastausaikojen puolesta ainakin ollut mahdollisuus yrittää vastata oikein. Yksittäiset ”virheelliset” arviointikenttäpisteet eivät vääristä tuloksia näin mittavassa aineistossa.

Alla olevista taulukoista voidaan havaita, että kaikki pelaajat huomioiden pelaajien keskimääräinen äänteiden osaaminen parani selkeästi jokaisella arviointikerralla ensimmäisen 6. arviointikentän aikana. Pelaamisen alussa äänteiden oppimisen paraneminen oli luonnollisesti suurinta, koska silloin pelaajilla oli eniten varaa parantaa suoritustaan. Pelaamisen edetessä äänteiden osaamisen paraneminen hieman hidastui, mutta se tapahtui siksi, ettei jo hyvälle tasolle kohonneita oikeita vastauksia arviointikentissä ollut enää varaa paljoa parantaa.

Sellaiset pelaajat, jotka osasivat käytännössä kaikki Ekapelin harjoittamat äänteet jo etukäteen, eivät tietenkään voineet juurikaan korottaa oikeiden vastausten osuuksiaan testikentissä. Heille äänteiden opettelua tärkeämpää olikin alkaa harjoitella äänteiden yhdistämistä tavuiksi, tavuja sanoiksi ja sanoja edelleen lauseiksi eli opetella lukemaan erilaisten tekstien ja mahdollisesti muiden Ekapeli-versioiden avulla.

Ne pelaajat, jotka osasivat ekapelin harjoittamia äänteitä kohtalaisesti ennen pelijaksoa, kehittyivät tasaisesti tunnistamaan paremmin äänteitä pelijakson aikana. He etenivät pelissä suhteellisen nopeasti ja saavuttivat hyvän osaamisen tason yleisesti ottaen 4. arviointikenttään mennessä. Arviointikentissä tapahtui osaamisen parantumista sen jälkeenkin, osaamisen kehityksen tosin tasoittuessa hieman.

Osa Ekapeli-Eskarin pelaajista on ollut sellaisia, etteivät he ole osanneet tunnistaa suomen kielen äänteitä kovinkaan hyvin ennen pelaamistaan. Tällaisilla pelaajilla kehittymistä äänteiden osaamisessa arviointikentissä tapahtui luonnollisesti kaikista eniten. Heidänkin osaaminen arviointikentissä kehittyy nopeasti vielä 4. tai 5. arviointikenttään saakka tasoittuen hieman siitä eteenpäin.

Ekapeli-Eskarin pelitietojen mukaan tytöt ovat osanneet yleisesti äänteitä hieman poikiaparemmin pelaamisen alussa ja myöhemmin pelaamisen edetessä. Ero on tosin kaventunut pelaamisen edetessä. Tämä eron kaventuminen johtuu jälleen osittain siitä, että testin pysyessä samana koko ajan, tarpeeksi korkean tason saavutettuaan pelaajat eivät enää pysty paljoa parantamaan osaamistaan.

Peli mukautuu pelaajan osaamisen tasoon ja kertaa huonosti osattuja äänteitä tarpeen mukaan. Se siis etenee sitä hitaammin mitä heikommin pelaaja tuntee äänteitä ja osaa valita niitä ruudulta kysyttäessä. Nopeimmat pelaajat saavuttavat n. 3,5 h pelaamisen jälkeen sellaisen osaamisen tason jonka jälkeen äänteiden osaamisen parantuminen on enää vähäistä. Pelissä hitaammin etenevillä pelaajilla oman parhaan tason saavuttaminen kestää vähän kauemmin, keskimäärin n. 4,3 h. Tämä tarkoittaa noin 13-18 pelikertaa yksittäisen pelikerran keston ollessa suositellussa 10-15 minuutissa. Yleisesti siis 2-3 viikon aikana usein toistuvilla, lyhyillä ja tehokkailla pelikerroilla Ekapelin keskimääräinen pelaaja saa huomattavaa parannusta kielen peruslukemisvalmiuksien eli äänteiden oppimiseensa. Yksilölliset erot oppimisen tahdissa ovat suuria ja jokaisen lapsen oppiminen etenee omaa tahtiaan, mutta lähes kaikki pelaajat kehittyivät huomattavasti kirjain-äännevastaavuuden havaitsemisessa Ekapeli-Eskarin pelitietojen perusteella.

Arviointikenttätulosten perusteella pelaajien oppiminen etenee hyvin samalla tavalla riippumatta siitä minkä ikäisenä peliä on pelattu, eli onko ensimmäinen pelikerta ollut esikouluvuoden vai ensimmäisen kouluvuoden aikana. Suurin merkitys oppimisen tahtiin Ekapelillä vaikuttaa olevan pelaajan aikaisemmalla äännetuntemuksella. Äänteet jo pelin alussa hyvin osaavat etenevät pelissä nopeasti.  Myös kohtalaisesti äänteitä pelin alussa tuntevat kehittyvät nopeasti äänteiden tunnistamisessa. Vähiten äänteitä pelin alussa osaavien äännetuntemus puolestaan kehittyy eniten. Heillä peliin liittyykin enemmän harjoittelua ja siksi heidän pelaaminen myös etenee muita hitaammin. Tämän lisäharjoittelun avulla heidän äännetuntemuksensa kehittyy nopeasti kohti hyvää osaamisen tasoa.