Sijainti: Pääsivu Matematiikka Materiaalit Tietokoneohjelmat LukiMat-ohjelmien oppaat Numerorata -Opas Tutkimus pelin vaikutuksista

Tutkimus pelin vaikutuksista

Huom: Tämä on tulostusversio jossa kaikki sisältö on samalla sivulla. Sivutettu versio on myös saatavilla.

Keväällä 2007 Suomessa tehtiin Numerorata-tutkimus. Tutkimukseen osallistui 60 esikoululaista. 30 heistä pelasivat joko Numerorataa (15) tai kontrollipelinä toiminutta Ekapeli-Matikkaa (15). Loput 30 lasta toimivat kontrolleina eli he eivät pelanneet lainkaan.

1. Tiivistelmä

Tiivistelmässä kuvataan lyhyesti Suomessa keväällä 2007 toteutettu Numerorata -tutkimus. Tutkimuksessa Numerorataa pelanneiden matemaattisia taitoja verrataan kontrolleihin sekä Ekapeli-Matikkaa pelanneisiin. Molemmat tutkimuksessa käytetyt pelit ovat tietokonepelejä.

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, vaikuttaako Numerorata -tietokonepeli esikoululaisen matematiikan osaamiseen. Erityisinä huomionkohteina olivat lukujonotaidot ja aritmeettiset perustaidot.


Tutkimukseen valittiin kaikkiaan 60 esikoululaista erään Etelä-Savon kaupungin 12:sta päiväkodista. Ensin mukaan pääsivät 30, matematiikassa tukea tarvitsevaa lasta. Tämän valinnan tekivät lasten omat opettajat. Lisäksi jokaiselle koehenkilölle valittiin kontrolli samasta päiväkodista. Kontrollin tuli olla iältään mahdollisimman lähellä koehenkilöä.


Aineisto kerättiin helmi­–toukokuussa 2007. Alku- ja toistomittauksen jälkeen matematiikassa tukea tarvitsevat lapset jaettiin satunnaisesti kahteen ryhmään. Toinen ryhmä pelasi kolmen viikon harjoittelujakson aikana Numerorataa (15) ja toinen ryhmä Ekapeli-Matikkaa (15). Kontrollit (30) eivät pelanneet. Pelijakson jälkeen suoritettiin välitön loppumittaus ja siitä neljän viikon kuluttua viivästetty loppumittaus. Mittareina tutkimuksessa käytettiin työmuistitehtäviä, matemaattista taitoa mittaavia tehtäviä sekä nopean sarjallisen nimeämisen tehtävää.


Tutkimustulokset osoittivat, että Numerorata -ryhmän aritmetiikan taidot kehittyivät tilastollisesti merkitsevästi enemmän suhteessa kontrolleihin. Sen sijaan lukujonotaidoissa ei tapahtunut merkitsevää muutosta kummassakaan interventioryhmässä. Numerorata osoittautui tehokkaammaksi aritmetiikan taitojen kehittäjäksi kuin Ekapeli-Matikka. Lisäksi molemmat pelit koettiin mielekkäiksi ja lasten motivaatio säilyi hyvänä koko intervention ajan. Myös opettajat suhtautuivat peleihin myönteisesti.


Tutkimus kuuluu osaksi Opetusministeriön rahoittamaa LukiMat -hanketta (2007–2009). Hankkeen tavoitteena on kehittää tietokoneavusteisia materiaaleja lastentarhan- ja alkuopettajien työn tueksi niin luku- ja kirjoitustaitoon kuin matematiikkaankin. Tarkempi tutkimusraportti tullaan julkaisemaan myöhemmässä vaiheessa Lukimat -sivustolla.

sivun alkuun