Kolmiportainen tuen malli

Kolmiportainen tuki

Perusopetuslain mukaan opetukseen osallistuvalla on työpäivinä oikeus saada opetussuunnitelman mukaista opetusta, oppilaanohjausta sekä riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. (POL 30§). Tämä tarkoittaa, että esiopetuksessa lapsella on oikeus saada varhaista ja ennaltaehkäisevää kasvun ja oppimisen sekä perusopetuksessa oppimisen ja koulunkäynnin tukea. Tuen on oltava laadultaan ja määrältään lapsen kehitystason sekä yksilöllisten tarpeiden mukaista. Tuki on määritelty asteittain muuttuvaksi, mitä kuvataan yleisen, tehostetun (POL 16a§) ja erityisen (POL 17§) tuen kolmiportaisella mallilla.

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutoksissa ja täydennyksissä korostuvat tuen suunnitelmallisuus, joustavuus sekä jatkuvuus. Suunnitelmallisuudella tarkoitetaan sitä, että arvioinnin ja tuen on oltava entistä perustellumpaa ja systemaattisempaa, yksilön tarpeita vastaavaa. Suunnitelmallisuutta lisäävät myös uudet asiakirjat eli pedagoginen arvio ja pedagoginen selvitys sekä opetussuunnitelmien perusteissa entistä yksityiskohtaisemmin kuvatut yksilölliset suunnitelmat eli oppimissuunnitelma ja HOJKS. Joustavuudella viitataan siihen, että lapsella on oikeus saada eriasteista tukea kulloisenkin tilanteen mukaan. Joustavuutta ovat myös erilaiset joustavat pedagogiset ratkaisut, kuten esimerkiksi joustavat ryhmittelyt. Kun tuen tarvetta ja oppimista arvioidaan sekä seurataan suunnitelmallisesti, lapsi saa jatkuvasti kehitystasonsa mukaista tukea. Tämä mahdollistaa lapselle oikea-aikaisen ja -tasoisen tuen saamisen yleisen, tehostetun tai erityisen tuen aikana.

Pedagoginen asiantuntijuus on keskeisessä asemassa, kun lapsen tuen tarvetta arvioidaan. Arvion toteutettavasta tuen muodosta tekevätkin ensisijaisesti lapsen opettaja(t). Tarvittaessa, ja etenkin silloin kun kyse on oppilaan hyvinvointiin ja kokonaiskehitykseen liittyvistä ongelmista, arvion laatimisessa käytetään myös muita asiantuntijoita.(Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet, luku 4.2) Tehostetun tuen aloittaminen käsitellään moniammatillisessa oppilashuoltotyössä pedagogisen arvion pohjalta. Tehostettua tukea annetaan oppilaalle laadittavan oppimissuunnitelman mukaisesti. Jos oppilaalle annettu tehostettu tuki ei riitä auttamaan oppilasta selviytymään koulutyöstä,laaditaan hänelle pedagoginen selvitys ja tehdään erityistä tukea koskeva hallintopäätös. Oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS), josta on käytävä ilmi erityistä tukea koskevan päätöksen mukaisen opetuksen ja muun tuen antaminen. Jos erityisen tuen päätös tehdään esi- tai perusopetuksen aikana ilman tehostetun tuen antamista, tulee sen perustua oppilaan tilanteen uudelleen arviointiin esimerkiksi onnettomuuden tai vakavan sairauden seurauksena. Tällöin tarvitaan psykologinen tai lääketieteellinen arvio.

Lakimuutosten sekä esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden keskeiset piirteet koskien kolmiportaisen tuen mallia on kuvattu alla (ks. kuva).

Kuva. Kolmiportaisen tuen malli ja sen tavoitteet

Tuen muodot

Oppimisessa ja koulunkäynnissä ilmeneviin tuen tarpeisiin vastataan opetusta eriyttämällä, opettajien yhteistyöllä ja opetusryhmiä joustavasti muuntelemalla. Koulut käyttävät eri tuen muotoja keinoina vastata opetusryhmän ja yksittäisten oppilaiden tuen tarpeisiin osana oppimisen ja koulunkäynnin yleistä tukea jo ennen tehostetun tuen vaiheeseen siirtymistä. Tehostettu tuki puolestaan suunnitellaan yksittäistä oppilasta varten kokonaisuutena. Se on luonteeltaan vahvempaa ja pitkäjänteisempää kuin yleinen tuki. Tehostetun tuen avulla tuetaan suunnitelmallisesti oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä sekä ehkäistään ongelmien kasvamista, monimuotoistumista ja kasautumista. Erityisen tuen tehtävänä on tarjota oppilaalle kokonaisvaltaista ja suunnitelmallista tukea niin, että oppilas voi suorittaa oppivelvollisuutensa ja saa pohjan opintojen jatkamiselle peruskoulun jälkeen. Tällöin käytettävissä ovat perusopetuksen kaikki tukimuodot.

Opetushallituksen esityksen mukaan opetuksen järjestäjä voi hyödyntää kaikkia tukimuotoja eri tuen vaiheissa (ks. kuva). Poikkeuksena tästä on kokoaikainen erityisopetus, jota ei vielä tarjota yleisen ja tehostetun tuen vaiheessa, vaan vasta erityisen tuen vaiheessa. Lisäksi oppiaineen oppimäärän voi yksilöllistää vasta erityisen tuen päätöksen jälkeen.

Kuva. Eri tuen muodot kolmiportaisessa mallissa (muokattu Opetushallituksen kuvion pohjalta)

Arvioinnin ja tuen dokumentointi

Pedagoginen arvio ja oppimissuunnitelma

Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on annettava tehostettua tukea hänelle tehdyn oppimissuunnitelman mukaisesti (POL 16a§). Tehostetun tuen aloittaminen, järjestäminen ja tarvittaessa oppilaan siirtyminen takaisin yleisen tuen piiriin käsitellään pedagogiseen arvioon perustuen moniammatillisesti oppilashuoltoryhmässä. Pedagogisen arvion ja oppimissuunnitelman sisällöistä on olemassa määräykset esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteissa. Opetushallitus on julkaissut asiakirjamallit opetuksen järjestäjien käyttöön (www.oph.fi).

Lapsen oppimista ja koulunkäyntiä tulee seurata ja arvioida säännöllisesti tehostetun tuen aikana. Mikäli oppilaan tilanteessa tapahtuu muutoksia, oppimissuunnitelma tarkistetaan vastaamaan oppilaan tuen tarvetta. Tehostettua tukea varten tehtävä oppimissuunnitelma perustuu pedagogisessa arviossa tuotettuun tietoon. Oppimissuunnitelma voidaan laatia tarvittaessa jo yleisen tuen vaiheessa.

Pedagoginen selvitys ja henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS)

Erityistä tukea annetaan niille lapsille, joiden kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu riittävästi muilla tukitoimilla. Ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä opetuksen järjestäjän on hankittava oppilaan opetuksesta vastaavilta selvitys oppilaan oppimisen etenemisestä, moniammatillisena oppilashuollon yhteistyönä, esimerkiksi oppilashuoltoryhmässä, tehty selvitys oppilaan saamasta tehostetusta tuesta ja oppilaan kokonaistilanteesta. Selvitysten perusteella opetuksen järjestäjä tekee arvion oppilaan erityisen tuen tarpeesta. Näiden kahden selvityksen ja niiden pohjalta laaditun arvion muodostamaa kokonaisuutta kutsutaan pedagogiseksi selvitykseksi. Tätä pedagogista selvitystä täydennetään tarvittaessa esimerkiksi psykologisella tai lääketieteellisellä asiantuntijalausunnolla tai vastaavalla sosiaalisella selvityksellä. (POL 17§.) Mikäli lapsi tarvitsee erityistä tukea, hänelle tehdään erityisen tuen päätös hallintolain (434/2003) mukaisesti (valituskelpoinen) ja laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Suunnitelma tehdään yhteistyössä huoltajien kanssa ja se tarkistetaan vastaamaan oppilaan tarpeita aina tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran lukuvuodessa (POL 17a§). Pedagogisen selvityksen ja henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman sisällöistä on olemassa määräykset, joiden pohjalta Opetushallitus on julkaissut asiakirjamallit opetuksen järjestäjien käyttöön (www.oph.fi).

Erityisen tuen antamiseksi tehtävä kirjallinen päätös tarkistetaan ainakin toisen vuosiluokan jälkeen sekä ennen seitsemännelle vuosiluokalle siirtymistä (POL 17§). Erityisen tuen tarpeellisuus tulee kuitenkin tarkistaa aina lapsen tuen tarpeen muuttuessa. Tarkistamista varten tehdään uusi pedagoginen selvitys, jonka perusteella erityistä tukea jatketaan tai se lopetetaan. Mikäli tarpeen todetaan jatkuvan, erityisen tuen jatkamisesta tehdään päätös. Mikäli katsotaan, että oppilas ei enää tarvitse erityistä tukea, tuen lopettamisesta tehdään päätös ja lapsi siirtyy saamaan tehostettua tukea. Kolmiportaisen tuen dokumentointiprosessi on kuvattu alla (ks. kuva).

Kuva. Kolmiportaisen tuen dokumentointiprosessi

LukiMat -verkkopalvelun Oppimisen arviointivälineitä voidaan käyttää osana pedagogista arviointityötä, jota tehdään kolmiportaisen tuen eri vaiheissa. Pedagoginen arvio - ja Pedagoginen selvitys -kohtiin on tarkoitus kirjata ’oppimisen kokonaistilanne’ sekä ’saatu tuki ja arvio sen vaikutuksista’. Molempiin näistä saadaan tietoa Oppimisen arviointivälineillä: Tuen tarpeen tunnistamisen välineillä saadaan arvio lapsen lukemisen, kirjoittamisen ja matematiikan osaamisesta. Tätä arviointitietoa voidaan yhdistää muilla menetelmillä kerättyihin tietoihin ja havaintoihin muodostettaessa käsitystä lapsen oppimista koskevasta kokonaistilanteesta. Oppimisen seurannan välineillä saatua arviointitietoa voidaan puolestaan käyttää arvioitaessa lapsen oppimisen edistymistä ja saadun tuen vaikuttavuutta. Näihin arvioihin on niin ikään hyvä yhdistää muita havaintoja lapsen osaamisesta ja oppimisesta. Tuotettu tieto kirjataan esimerkiksi oppimissuunnitelmaan tai HOJKSiin suunnitelman seuraavaa tarkistamista varten.

Tiedon siirtäminen

Opetuksen järjestämisestä vastaavien toimielinten jäsenet: rehtori, opettajat, avustajat ja opetusharjoittelijat sekä kouluterveydenhuollon edustajat, koulukuraattorit ja koulupsykologit ovat salassapitovelvollisia lasten ja heidän perheenjäsenten sekä henkilöstön henkilökohtaisista oloista ja taloudellisesta asemasta (POL 40§). Salassa pidettäviä ovat myös tiedot tehostetun ja erityisen tuen antamisesta, opetuksesta vapauttamisesta sekä näihin liittyvät asiakirjat ja asiakirjoihin sisältyvät tiedot (OPH, 2010). Lapsen oppilashuoltotyöhön osallistuvilla on kuitenkin oikeus saada toisiltaan ja luovuttaa toisilleen sekä oppilaan opettajalle ja opetuksesta ja toiminnasta vastaavalle viranomaiselle oppilaan opetuksen asianmukaisen järjestämisen edellyttämät välttämättömät tiedot Tällä tarkoitetaan, että opetuksen järjestäjä on velvollinen huolehtimaan välttämättömän tiedon siirtämisestä esim. oppilaan siirtyessä esikoulusta kouluun, luokka-asteelta toiselle tai kokonaan toiseen kouluun. Vastaavat tiedot voidaan myös antaa uuden opetuksen järjestäjän pyynnöstä. (POL 40§.)

Vaikka tiedon luovuttamiselle on lain tarkoittama peruste, yhteistyön ja luottamuksen rakentamiseksi ja turvaamiseksi on syytä pyrkiä aina ensisijaisesti hankkimaan huoltajan suostumus salassa pidettävien tietojen luovuttamiseen (OPH 2010,). Opetuksen järjestäjä vastaa viime kädessä siitä, millainen tieto on välttämätöntä, siirrettävää tietoa.