Oppimisen arviointi

Oppimisen arviointi prosessina

Tuen tarpeen tunnistaminen

Ensimmäinen tavoite oppimisen arvioinnissa on tuen tarpeen tunnistaminen. Tavoitteena on niiden lasten tunnistaminen, joilla syystä tai toisesta on heikot taidot. Jokaisella oppilaalla on oikeus saada riittävää kasvun ja oppimisen tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Mitä aikaisemmin tukea voidaan antaa, sitä tehokkaammaksi tukitoimet ovat todettu. Varhainen puuttuminen ja tukitoimiin ryhtyminen mahdollisimman pian huolen herättyä, on avainsanoja oppilaan tukemisessa. Jotta voidaan ryhtyä tukitoimiin, on tunnistettava ne oppilaat jotka tarvitsevat tukea, sekä minkälaista tukea oppilaat tarvitsevat. Tästä syystä arviointiprosessin tärkeä ensi askel on tuen tarpeen tunnistaminen.

Matematiikan oppimisvaikeuksien arviointi voi alkaa siitä, että kotona, päiväkodissa tai koulussa herää huoli lapsen osaamisesta ja oppimisen edistymisestä. Kotona, päiväkodissa ja koulussa tehtyjen havaintojen lisäksi matematiikan vaikeuksien tunnistamisessa opettajat voivat käyttää tukena arviointimenetelmiä, jotka on suunniteltu apuvälineiksi tunnistamaan ne lapset, joiden oppiminen matematiikassa ei ole edennyt ikätovereihin nähden odotetulla tavalla. Tällaisia arviointimenetelmiä ovat esimerkiksi matematiikan oppimisen ja osaamisen arviointiin laaditut testit sekä tehtävätyöskentelyn havainnointi ja lapsen haastattelu. Arviointivälineen käyttäminen vaikeuksien tunnistamisen tukena on suositeltavaa erityisesti silloin, kun opettaja aloittaa uuden lapsiryhmän kanssa ja/tai on epävarma sen suhteen keiden lasten matematiikan taitojen kehitystä olisi hyvä seurata tarkemmin.

Taitojen tarkempi arviointi

Tunnistamisvaiheen jälkeen yleensä erityisopettaja tekee yhteistyössä luokanopettajan kanssa matematiikan taitojen tarkemman arvioinnin, jonka tavoitteena on selvittää mahdollisimman tarkasti lapsen vahvuudet ja heikkoudet matematiikan eri osataidoissa. Päiväkodissa arvioinnissa työparina toimivat usein lastentarhanopettaja ja erityislastentarhanopettaja. Taitojen tarkemman arvioinnin lisäksi tehdään tukitoimien kartoitus eli selvitetään, mitkä tukemisen muodot ovat tarpeellisia ja missä määrin. Taitojen tarkempi arviointi tehdään yksilöllisesti, jotta lapsen henkilökohtaiset tarpeet tulevat esiin.

Toisinaan voi matematiikan vaikeuksien laajuuteen tai vaikeuksien taustalla mahdollisesti oleviin muihin tekijöihin liittyen nousta kysymyksiä, joiden takia on hyvä kuulla psykologin tai neuropsykologin arvio osaamisesta. Taitojen tarkempaan arviointiin voi näin ollen edellyttää yhteistyötä myös muiden asiantuntijoiden kanssa. Jatkotutkimukset edellyttävät aina vanhempien lupaa. Arviointiprosessissa yhteistyö on aina tärkeätä, jotta lapsen taidoista saataisiin tarpeeksi monipuolinen kuva.

Oppimisen seuraaminen

Toisena tärkeänä tavoitteena oppimisen arvioinnissa on seurata lapsen oppimista tarjotun tuen aikana, jotta tuen vaikuttavuutta voidaan arvioida. Oppimista seuraamalla voidaan arvioida tuen riittävyyttä ja tarvittaessa räätälöidä tukea tarpeisiin sopivaksi niiden lasten kohdalla, jotka eivät ole edistyneet riittävästi suhteessa oppimiselle asetettuihin tavoitteisiin. Oppimisen seuraamisen aikana voidaan esimerkiksi arvioida onko tehostettu tuki ollut riittävää, tai onko lapsi hyötynyt siitä, että hän saa erityisopetusta kerran viikossa. Oppimisen arvioinnin tulisi olla jatkuvaa niin tuen tarpeen tunnistamisen kuin oppimisen seuraamisen osalta. Näin ollen on tärkeätä arvioida lasten taitoja riittävästi ja jatkuvasti lukuvuoden aikana.

Yhteistyö on tärkeää

Kokonaisuudessaan matematiikan taitojen arviointi voidaan nähdä prosessina, jossa kootaan useasta eri tietolähteestä tulevia havaintoja. Tässä prosessissa yhteistyö kodin, koulun, päiväkodin ja arviointiin osallistuvien muiden tahojen välillä on ensiarvoisen tärkeää. Koulussa opettajan ja oppilashuollon tehtävänä on tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen. Jotta lapsen kehitystä voidaan seurata ja tukea, on tärkeätä että tiedot siirtyvät lapsen siirtyessä päivähoidosta esiopetukseen ja esiopetuksesta perusopetukseen. Sekä huoltajalle että oppilaalle annetaan tietoa tukitoimista, sekä mahdollisuus esittää näkemyksensä tuen antamisesta. Tuen liittyvät suunnitelmat tehdään yhteistyössä huoltajien kanssa (katso: oppimissuunnitelma sekä henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma).

Kolmiportaisen tuen mallissa arvioinnilla on merkityksellinen osa tukitoimien suunnittelussa ja toteuttamisessa. Jos yleinen tuki ei riitä, laaditaan pedagoginen arvio tehostetun tuen tarpeesta. Mikäli tehostetuen tuen tukitoimet eivät ole riittävät ja erityistä tukea mietitään, tehdään pedagoginen selvitys oppilaan tilanteesta ja tarpeista. Riippumatta mihin tuen piiriin lapsi kuuluu, on arviointi merkityksellinen osa lapsen kasvun ja oppimisen tukemista.