Luetun ymmärtämisen arviointi
Arvioinnissa huomioitavia seikkoja
Luetun ymmärtämisen arvioinnin haasteena on, että arvioitavana kohteena on usein ymmärtämisprosessin lopputulos. Näin arviointi koskettaa useimmiten vain tulosta, vaikka usein olisi hyödyllistä pyrkiä arvioimaan itse prosessia. Tällä tavoin kokonaisvaltaisemmin arvioituna myös harjoittelu ja harjoittelun kohdentaminen olisivat tuloksellisempia.
Lukijoiden, jotka ymmärtävät heikosti lukemaansa, mahdollisimman varhainen löytäminen olisi tärkeää ennen vaikeuksien kasaantumista. Lukemaan opettamisen alkuvaiheissa keskitytään luonnollisesti mekaanisen lukutaidon oppimiseen. Lukemisen perustaidon lisäksi on kuitenkin hyvä seurata myös luetun ymmärtämisen taitojen kehittymistä.
Lukemisen alkutaipaleella on tärkeää arvioida myös sanaston ja kuullun ymmärtämisen taitoja, koska hidas kehittyminen näissä taidoissa voi olla ennakkomerkki myöhemmille ongelmille luetun ymmärtämisessä. Vanhempien lasten kohdalla on lisäksi tärkeää arvioida, onko lapsella vaikeuksia pelkästään lukemisen ymmärtämisessä vai sen lisäksi lukemisen perustaidossa. Joskus myös pelkkä heikko peruslukutaito voi aiheuttaa vaikeuksia luetun ymmärtämisessä.
Vinkkejä luetun ymmärtämisen edellytysten arviointiin
Pyri arvioimaan seuraavia asioita
- Lukemisen sujuvuus
- Kuullun ymmärtämisen taidot
- Sana- ja käsitevaraston rikkaus
- Tapa lukea tekstejä, lukustrategiat
Selvitetään, miten lukija yleensä lähestyy tekstiä, onko hänellä keinoja jäsentää ja työstää sitä sekä pyrkiikö hän tarkkailemaan ymmärtämistään. Mahdolliset muut esteetSelvitetään, onko lukijalla mahdollisesti tunnepohjaisia tai motivaatioon liittyviä esteitä lukemiselle.
Valmiiden arviointivälineiden käyttämisen lisäksi luetun ymmärtämistä ja sen kehittymistä voi tutkia monilla muillakin tavoilla. Esimerkiksi tekstin ääneen lukemisen jälkeen voi kysyä tekstistä muutamia kysymyksiä, joilla saadaan selville lasten tekstin ymmärtämistä. Esim. ”Mitä ajattelet päähenkilön ajatelleen? Miksi ajattelet niin tapahtuneen? Mitä ajattelet tapahtuvan seuraavaksi?” Vaikeudet tämäntyyppisiin kysymyksiin vastaamisessa voivat antaa aihetta arvioida taitoja tarkemmin luetun ymmärtämisen arviointiin suunnatuilla arviointivälineillä.
Arviointivälineitä
Arviointivälineet eroavat toisistaan usein sen suhteen, millaisia tekstejä niissä on käytetty, ja missä muodossa vastaus annetaan. Osa teksteistä on lyhyitä muutaman lauseen mittaisia, osa taas pitkiä useita kappaleita käsittäviä. Osa luetaan hiljaa mielessä, osa ääneen. Vastausmuotoina voivat olla monivalintakysymykset, väärin-oikein-väittämät, lauseen täydentämiset, avoimet kysymykset ja vapaat tarinankertomiset. Osassa vastausmuodoista tarvitaan enemmän lukemisen perustaidon hallintaa kuin toisissa. Osa tehtävistä taas asettaa huomattavasti enemmän haasteita esimerkiksi työmuistille.
Tämä tehtävätyyppien erilaisuus täytyy ottaa huomioon lapsen tuloksia tulkittaessa. Jos arviointitehtävässä tarvitaan paljon sanojen tarkkaa lukemista, lapsi voi pärjätä huonommin, koska hänen peruslukutaitonsa on vielä heikko. Tällöin emme saa tietoa varsinaisista ymmärtämistaidoista. Joskus lapsi voi pärjätä tehtävissä, joissa tarvitaan vain muutaman lauseen mittaisen tekstin ymmärtämistä. Pidempi teksti voisi kuitenkin olla hänelle huomattavasti vaikeampi ymmärtää. Voi myös olla, että joidenkin tehtävätekstien kysymyksiin pystyy vastaamaan pelkästään aiempien taustatietojen pohjalta tarvitsematta ymmärtää kyseisen tekstin yksityiskohtia. Arvioitavan taidon monitahoisuuden ja erilaisten arviointityyppien takia onkin tärkeää, että arviointia tehdään mahdollisimman monipuolisesti. Lisäksi olisi hyvä käyttää lapsen taitojen salliessa pidempiä tekstejä parin lauseen katkelmien sijaan.
Seuraavassa taulukossa vertaillaan erilaisia luetun ymmärtämisen arviointityylejä.
| Arviointityylit | Esittely | Hyvää | Huonoa |
|---|---|---|---|
| "Cloze-tehtävät" | Lauseista on poistettu yksi sana ja korvattu 3-5 vaihtoehdolla. Tehtävänä valita oikea vaihtoehto. Arviointi voi koostua yksittäisistä lauseista tai yhtenäisestä tekstistä. Ei yleisesti käytössä Suomessa. |
- Voidaan tehdä ryhmässä |
- Ei kerro, ovatko ongelmat mekaanisessa lukutaidossa vai luetun ymmärtämisessä - Mittaa lähinnä lausetason ymmärrystä. - Ei välttämättä kerro, onko lukijalla vaikeuksia tekstisisällön kokonaisuuden ymmärtämisessä. |
|
Oikein/väärin väittämät |
Lukija vastaa tekstin lukemisen jälkeen, ovatko tekstistä esitetyt väittämät oikein vai väärin. |
- Yksinkertaista vastata, vastaaminen ei vaadi monimutkaisia taitoja. - Yksityiskohtien ymmärtämisen mittaamiseen hyvä menetelmä. |
- Arvaamisen merkitys voi korostua. - Mittaa rajallisesti tekstikokonaisuuden ymmärtämistä tai päätelmien tekotaitoa. |
|
"Lauseiden todentaminen?" "Sentence verification task" |
Tekstin lukemisen jälkeen luetaan lauseita ja vastataan kyllä tai ei sen mukaan, vastaavatko lauseet alkuperäisen tekstin merkitystä vai eivät. | - Vastaaminen ei vaadi monimutkaisia kielellisiä taitoja. |
- Väittämiä täytyy olla paljon, jotta mittaisi riittävän tarkasti ymmärtämistä. - Mittaa rajallisesti päätelmien tekemisen taitoa. |
|
Monivalinta -tehtävät |
Luettuaan tekstin lukija vastaa, mikä annetuista vaihtoehdoista on hänen mielestään oikea (tekstin luettuaan). |
- Vastaaminen ei vaadi monimutkaisia kielellisiä taitoja. - Voidaan tehdä ryhmässä. |
- Vastaaminen asettaa vaatimuksia prosessointitaidoille, kun eri vaihtoehtoja täytyy vertailla keskenään. - Mittaa rajallisesti päätelmien tekemisen taitoa. - Vastausvaihtoehtojen oltava huolellisesti mietittyjä, jotta eivät johda harhaan tai auta oikean vastauksen päättelemisessä. |
|
Avoimet kysymykset |
Lukijalta kysytään kysymyksiä, joihin hän saa itse kirjoittaa tai kertoa haluamansa vastauksen. | - Väärien vastausten analysointi voi antaa yksityiskohtaista tietoa vaikeuksien luonteesta. | - Vastaaminen vaatii monimutkaisempia kielellisiä taitoja ja erityisesti kirjoittamisen taitoja. |
Kuvio 1. Erilaisia arviointityylejä ja niiden arviointia (Cain & Oakhill, 2006)
Suomessa käytössä olevia arviointivälineitä
Seuraavassa on lyhyesti esitelty yleisesti käytössä olevia luetun ymmärtämiseen suunniteltuja arviointimenetelmiä. Tarkempaa tietoa menetelmistä löydät klikkaamalla menetelmän nimen kohdalla olevaa linkkiä.
ALLU (ala-asteen lukutesti). Standardoidussa lukutaidon ryhmätestissä on luokille 1 - 6 tarkoitettuja luetun ymmärtämisen tehtäviä. Luetun ymmärtämisen osatesteissä tutkitaan sekä tiedon sanatarkkaa että tulkitsevaa ymmärtämistä. Tekstit ovat kertomus- ja tietotekstejä.
Diagnostiset testit 2. Kuullun ja luetun ymmärtäminen. Arviointimenetelmään kuuluu 20 tekstiä, joita voidaan käyttää koulutulokkaiden ja 1. luokan oppilaiden arviointiin ryhmä- tai yksilötehtävinä tarkoituksesta riippuen. Ymmärtämistä arvioivia tehtävätyyppejä ovat vapaa kertoma, vihjeistetyt pääasiakysymykset ja tunnistustehtävä. Arviointimenetelmään kuuluu pistemäärien viitearvoaineistoihin perustuvia vertailutaulukoita, joita voidaan käyttää suorituksen vertailukohtana.
YTTE- luetun ja kuullun ymmärtämisen ja lukemisen sujuvuuden arviointi. Ytte on tarkoitettu jatkoksi Diagnostiset testit 2:lle ja se on suunnattu luokkien 2 – 3 oppilaille. Ytte on suunniteltu yksilötutkimukseksi suullisine kysymyksineen, mutta luetun ymmärtämisen tehtävät voidaan tehdä myös kirjallisesti. Tekstit ovat tarinoita ja selittäviä asiatekstejä.
ARMI 1. Väli- ja kevätarviointiin kuuluu luetun ymmärtämisen ryhmämuotoinen tehtävä. Väliarvioinnissa tehdään erilaisia sana- ja lausetason ymmärtämistehtäviä. Kevätarvioinnissa on lausetason tehtävä, jossa etsitään virheitä kuvien ja tekstin perusteella. Opettajan oppaassa on esitelty suoritusten viitearvoja.
ARMI 2. Tehtäviä luetun ymmärtämisen arviointiin on alkukartoituksen perustehtävissä, kolmannen osan väliarvioinnissa sekä neljännen osan lukuvuoden loppuarvioinnissa. Ensimmäisessä osassa vastataan tekstin lukemisen jälkeen väittämiin, pitävätkö ne paikkaansa vai eivät. Kolmannessa osassa verrataan kuvaa ja tekstiä ja etsitään tekstistä virheitä. Neljännessä osassa on tehtävänä lukea sanonta ja valita kolmesta väittämästä sopivin samaa tarkoittava vaihtoehto. Opettajan oppaassa on esitelty suoritusten viitearvoja.
Lukilasse -seulontatestistössä on myös ymmärtävän lukemisen tehtäviä luokille 1 – 6. Ensimmäisen luokan tehtävässä lapsi yhdistää kuvan ja siihen sopivat sanat/lauseet. Toisena tehtävänä on tekstin lukemisen jälkeen vastata väittämiin, sopivatko ne tekstiin vai eivät. Myös 2. ja 3. luokan tehtävissä vastataan annettuihin väittämiin. Luokkien 4 – 6 tehtävissä lapsen tehtävänä on lukea tekstiä ja ympyröidä tekstistä juoneen kuulumattomat sanat. Lukilasse on tarkoitettu psykologien käyttöön ja siihen kuuluu viiteaineisto.