Sijainti: Pääsivu Lukeminen Tietopalvelu Lukemaan opettaminen Sujuvuuden opettaminen

Sujuvuuden opettaminen

Lukusujuvuus on taitojen kokonaisuus

Sujuva lukeminen tarkoittaa sanojen nopeaa ja tarkkaa tunnistamista sekä luetun oikeaa rytmittämistä ja tauottamista merkityksellisiksi ja järkeviksi kokonaisuuksiksi, aluksi lauseiksi. Sujuvan lukutaidon kehittyminen edellyttää automatisoitunutta äänteiden ja tavujen yhdistelyn taitoa sekä taitoa tunnistaa kokonaisia sanahahmoja. Tällöin lukija ei enää käytä äänne äänteeltä tai tavuittain tapahtuvaa sanojen kokoamista ja lukija tunnistaa tuttuja tekstissä usein toistuvia sanoja yhä enemmän kokonaisuuksina.

Siksi sujuvassa lukemisessa on kyse useiden peruslukutaidon alkeiden samanaikaisesta hallinnasta, sanojen merkityksen ymmärtämisestä sekä tekstin tulkinnasta, ei pelkästään lukemisen nopeudesta. Jos lukemisen sujuvuudessa painotetaan vain lukemisen nopeutta, se johtaa helposti vain liian kovaan vauhtiin, jolloin tekstin merkitys ja luetun ymmärtäminen kärsivät. Lukemisen nopeutta ei kuitenkaan ole syytä ohittaa: mitä sujuvampi lukutaito on teknisesti, sitä enemmän lukija voi suunnata huomionsa tekstin ymmärtämiseen.

Sujuvan lukutaidon harjoittelu koulussa

Tähän on koottu sujuvuuden harjoittelumenetelmiä, jotka soveltuvat harjoitteluun koululuokassa tai kotitehtävänä. Menetelmiä voidaan käyttää osana yleisopetusta kaikille oppilaille, mutta toki myös osana yleistä, tehostettua tai erityistä tukea. Joidenkin menetelmien kohdalla on mainittu sovellus kahden kesken tai pienessä ryhmässä toteutettavaksi. Menetelmiä, jotka soveltuvat erityisesti kahdenkeskiseen harjoitteluun tai pienryhmään tukemaan heikon lukijan taitojen karttumista, on kuvattu lisää kohdassa sujuvuuden harjoittelu.

Mallin antaminen

Malli siitä, miltä sujuva lukeminen kuulostaa, on erityisen tärkeää sujuvan lukemisen tavoitteen hahmottamisessa. Siksi lapsille kannattaa lukea paljon ääneen kotona, päiväkodissa ja koulussa, jolloin he saavat erilaisia malleja sujuvasta lukemisesta.

Toistava lukeminen

Toistava lukeminen (ts. sama teksti tai muu luettava materiaali luetaan useita kertoja peräkkäin) perustuu siihen, että toistettaessa teksti tulee tutuksi ja tekstissä olevien sanojen tunnistaminen automatisoituu, jolloin lukija saa tuntuman sujuvaan lukemiseen. Toisto on lapselle myös erittäin palkitsevaa, koska lukeminen sujuu kerta kerralta sujuvammin. Kahdenkeskisessä harjoittelussa toistavaan lukemisharjoitukseen voidaan liittää ajanotto eli mitata, kuinka kauan tekstin lukemiseen kuluu aikaa. Koska lukuaika väistämättä paranee toistojen myötä, lukija kokee mielihyvää edistymisestään. ks. myös Minuuttilukeminen.

Avustettu lukeminen (Assisted-reading)

Myös avustetussa lukemisessa tavoitteena on harjoitella lukemista sujuvuuden (siis tarkkuuden, nopeuden ja ilmeikkyyden) saavuttamiseksi. Erona toistavaan lukemiseen on kuitenkin se, että avustetussa lukemisessa ohjaaja tarjoaa sujuvan lukemisen mallin.

  • Simultaanilukeminen: Opettaja ja oppilas/oppilaat lukevat samaa tekstiä yhtä aikaa ääneen. Simultaanilukemisella voidaan kehittää myös lukunopeutta toteuttamalla se siten, että opettaja pyrkii lukemaan hieman oppilasta nopeammin.
  • Kapteenilukeminen tarjoaa myös mallin sujuvasta lukemisesta. Kapteeni aloittaa ääneen lukemisen sanomalla ”nyt”. Tekstiä, sanoja tai tavuja luetaan ääneen kapteenin tahdissa kunnes kapteeni sanoo ”seis”. Silloin toinen lukija/muut lukijat näyttää/näyttävät, missä kohdin ollaan menossa. Vaihdetaan kapteenia ja toistetaan.
  • Myös äänikirjojen kuuntelu ja kirjan samanaikainen seuraaminen voidaan laskea tähän sarjaan, jos oppijan lukeminen on kuuntelun ohella aktiivista. Aktiivisuutta voi lisätä asettamalla lukemiseen sujuvuuskriteerin, johon oppijan tulisi päästä harjoittelun päätteeksi. Näin oppija sitoutuu kantamaan itse vastuuta kehittymisestään. Äänikirjan kuunteleminen ja kirjan tekstin samanaikainen seuraaminen toimii mallina sujuvasta lukemisesta. Oppilas voi myös kuuntelun jälkeen lukea tekstin itse. Tällöin kuunnellun tekstin sanat ja juonen kulku ovat tulleet tutuiksi, mikä tukee lukemisen sujumista.

 

Tutustutaan uuteen tekstiin lukemalla ensin itsekseen

ja vasta tämän jälkeen ääneen parilleen tai yhdessä toisten kanssa. Yhteen ääneen lukeminen sujuu parhaiten, kun parit tai ryhmän jäsenet eivät ole lukutaidossa kovin erilaisia. Lukijaa voidaan valmistella myös tutustumalla yhdessä etukäteen tekstin outojen sanojen merkityksiin sekä pitkien tai rakenteeltaan vaikeiden sanojen lukemiseen etukäteen esim. tavuttamisen avulla.

Kappaleen esikatselu (passage previewing)

Oppijalla on tilaisuus lukea tai kuunnella kappale ennen varsinaisen tehtävän tekemistä. Kappale voidaan kuunnella joko nauhalta tai opettajan tai taitavamman oppilaan lukemana ennen kuin lapsi lukee sen itse.

Parilukeminen/vuorolukeminen

Parit voivat lukea vuorotellen ääneen sovittua tekstiä. Luettava osuus voidaan sopia ennalta tai tehdä niin, että lukija päättää, mihin lopettaa ja toinen jatkaa siitä. Parilukemista suositellaan käytettäväksi mahdollisimman usein, koska sitä pidetään yksin lukemista tehokkaampana ja motivoivampana harjoittelumuotona. Pari voi olla myös esimerkiksi rinnakkaisluokan oppilas tai ylempien luokkien oppilas tai oma vanhempi. Heikkojen lukijoiden kohdalla suositellaan käytettäväksi aikuista, joka voi samalla tukea ääneen lukemista.

Lukuvartti

Tämä on eräänlainen sovellus parilukemisesta kotitehtävänä toteutettavaksi. Lukuvartissa luetaan kotona vanhemmalle tai sisarukselle päivittäin 15 minuuttia lukuviikon ajan ja merkitään lukuvihkoon, mitä luin ja kenelle.

Kuoroluennassa

koko luokka lukee samaa tekstiä yhteen ääneen. Kuoroluentaa pidetään alkuvaiheessa tehokkaana tapana saada kaikki harjoittelemaan ääneen lukemista ja myös luoda oppilaiden välistä yhteenkuuluvuuden tunnetta. Kuorossa lukeminen voi auttaa heikkoja lukijoita yrittämään ja tavoittamaan lukunopeutta sekä maahanmuuttajataustaisia oppilaita oikean ääntämisen tavoittelussa ja kielenkäyttöön liittyvän itseluottamuksen vahvistamisessa. Kuorolukuun sopivat parhaiten lyhyet kertomukset tai tekstit, joissa on selkeä rytmi kuten lorut, runot, laulujen sanat tai lyhyet vuorokeskustelut roolittamalla luokka. Yhdessä luettaessa on luettava riittävän hitaasti, jotta hitaimmatkin lukijat pystyvät seuraamaan tekstiä.

Esilukija

lukee esimerkiksi kertojan osuudet ja muu luokka yhteen ääneen vuorosanat tai vaikkapa hokeman tai muu luokka toistaa esilukijan lukeman osuuden.

Lukijateatteria

käytettäessä tekstin on oltava tuttu ja mieluiten vuorokeskustelu. Sen lukemista on harjoiteltu jo niin, että lukeminen muille on sujuvaa ja voidaan keskittyä myös ilmaisuun ja äänenkäyttöön.

Keskustellaan tekstin rytmityksestä ja sopivista taukopaikoista.

Oppilaat eivät automaattisesti kiinnitä huomiota rytmitykseen tai sopiviin taukoihin lukiessaan. Yhdessä voidaan tutkia luettua tekstiä ja merkitään siihen kohdat, joissa on järkevää pysähtyä. Tässä opettajan malli on tärkeä. Myös kun oppilas kuuntelee nauhoitettua luentaa, omaansa tai opettajan, hänen huomionsa kohdistetaan siihen, miten lukija rytmittää, tauottaa ja painottaa lukiessaan.

Eläytyvä lukeminen

Lukijan ilmeikkyyteen ja eläytyvään luentaan tulee kiinnittää huomiota. Mielikuvien luominen auttaa sujuvan lukemisen harjoittelun onnistumista. Oppilaita voidaan esimerkiksi kehottaa lukemaan kuin puhuisivat jollekin tai kokeillaan, miten esimerkiksi väsynyt tai innostunut henkilö sanoisi jonkin tekstin repliikin. Voidaan myös pohtia yhdessä, miten lukijan ääni muuttuu, kun tekstissä tulee kysymysmerkki tai huutomerkki.

Luokkakirjasto

Harjoittelumotivaation kannalta on tärkeää, että saatavilla on runsaasti helppolukuisia ja oppilaita kiinnostavia erilaisista aihepiireistä ja kirjallisuuden lajeista olevia kirjoja.

Kirjavinkkaus

Myös opettajan tai toisten oppilaiden kirjavinkkaukset (esitellään lyhyesti kirja, jonka lukemista halutaan suositella) voivat herättää mielenkiinnon uusia kirjoja kohtaan. Sujuvaksi lukijaksi kasvaminen edellyttää, että oppilas lukee paljon ja säännöllisesti (mieluiten päivittäin). Tämä taas edellyttää sitä, että lukeminen on oppilaasta kiinnostavaa ja mieluista ja hän kokee lukiessaan onnistumisen elämyksiä. Tästä syystä motivaatioseikkoihin tulee kiinnittää erityistä huomiota.

Sujuvuuden edistymisen seuranta luokassa

Säännöllisesti pari kolme kertaa vuodessa tehty lukemisen seuranta antaa palautetta lapselle, vanhemmille ja opettajalle. Opettaja tai erityisopettaja yleensä luetuttaa oppilasta kahden kesken tai nauhoittaa oppilaan luennan ja kirjaa luettujen sanojen määrän minuutissa. Lukunopeuden edistymistä voidaan parhaiten seurata, jos luetaan samaa tekstiä saman vuosiluokan aikana eri ajankohtina uudelleen. Seurannassa kirjataan lukemiseen käytetty aika, virheiden määrä, laatu sekä muut pulmat, jotta harjoittelu kohdentuisi oikein ja erityistukea tarvitsevat oppilaat saisivat lisää tukea.

Alkuopetusvuosien jälkeen voidaan sujuvuuden seurannassa kiinnittää huomiota myös siihen, miten oppilas tauottaa lukemistaan, millainen on lukemisen rytmi, onko lukeminen ilmeikästä ja millaisia lukustrategioita oppilas käyttää. Näillä tekijöillä on yhteyttä myös luetun ymmärtämiseen. Ks. myös sujuvuuden arviointi.

sivun alkuun