Ymmärtämisen kehittyminen

Mitä luetun ymmärtäminen on?

Luetun ymmärtäminen vaatii lukemisen perustaidon hallitsemisen. Lisäksi lukijan täytyy mielessään päästä käsiksi sanojen merkitykseen. Asiaan sopivan taustatiedon täytyy aktivoitua ja sen avulla täytyy pystyä muodostamaan mielekäs ja merkityksellinen kokonaisuus luetusta asiasta. Lisäksi lukijan täytyy jatkuvasti arvioida omaa ymmärtämistään: onko hän ymmärtänyt lukemansa, ja onko teksti sisäisesti järkevää ja yhteensopivaa. Lisäksi lukijan pitää tarvittaessa pystyä käyttämään korjaavia strategioita, jos arvioinnin tuloksena huomaa, ettei olekaan ymmärtänyt lukemaansa. Tämän takia luetun ymmärtämisen voidaankin ajatella olevan enemmän kuin sen takana olevien useiden prosessien summa: kaikkien osien täytyy toimia koordinoidusti yhtenä kokonaisuutena.

Riittävä tai hyvä luetun ymmärtäminen vaatii useita eri tekijöitä. Jotta tekstistä tulisi lukijalleen ymmärrettävää, lukijan täytyy yhdistää useiden peräkkäisten lauseiden merkitykset yhteen (paikallinen yhtenäisyys). Sen lisäksi lukijan täytyy päätellä, miten esitetyt asiat liittyvät toisiinsa kokonaisuudeksi (yleinen yhtenäisyys). Tämän saavuttamiseksi lukijan täytyy yhdistää tekstiin taustatietoja muististaan, jotta tekstistä tulisi mielekäs ymmärrettävä kokonaisuus ja jotta yksityiskohdista saataisiin selvää.

Lukemisen yksinkertaisessa mallissa (the simple view of reading) esitellään lukemisen koostuvan teknisestä lukutaidosta ja luetun ymmärtämisestä. Teknisellä lukutaidolla tarkoitetaan virheetöntä ja sujuvaa sanantunnistamisen taitoa. Kielellisen ymmärtämisen kanssa yhdessä tarkasteltuna saadaan nelikenttä, jossa molemmat taidot ovat välttämättömiä taitavan lukemisen edellytyksiä. Malli tuo myös esille, millaisia eroja yksilöiden välisessä lukutaidon kehittymisessä voi olla. Taitavat lukijat esitellään kuvion 1 oikean yläreunan laatikossa. He ovat sujuvia lukijoita, jotka ovat taitavia sekä sanantunnistuksessa että ymmärtämisessä.  Tyypillisiksi lapsiksi, joilla on lukivaikeus, kuvataan puolestaan ne, joilla sanan tunnistaminen on heikkoa, mutta luetun ymmärtäminen toimii hyvin.

Lapsen heikko luetun ymmärtäminen voi esiintyä kahtena eri tyyppinä. Ensinnäkin, se voi esiintyä yhdessä heikon peruslukutaidon kanssa. Tämä yhdistelmä on ymmärrettävä, sillä tarkka sanantunnistustaito on tärkeä ehto luetun ymmärtämiselle. Jos sanaa ei pysty tarkasti lukemaan, sen ymmärtäminen on luonnollisesti hankalaa. Toiseksi heikko luetun ymmärtäminen voi esiintyä myös yksinään, vaikka sanantunnistustaito olisikin hyvä. Tällaiset lapset saattavat helposti jäädä huomaamatta tavallisessa arkielämässä. Heidän tekninen lukutaitonsa on hyvä, mutta heidän heikko luetun ymmärtämisensä saattaa jäädä tunnistamatta.

Kuvio 1. Lukemisen yksinkertainen malli

Ymmärtävän lukemisen taustalla monia taitoja

Luetun ymmärtämisen taustalla vaikuttaa useita eri tekijöitä. Yksi tapa lähestyä asiaa on tarkastella luetun ymmärtämisen perusvaatimuksia sekä ymmärtämisen ylemmän tason prosesseja.

Perusvaatimukset ovat tekijöitä, joiden riittävän tehokas toiminta on välttämätöntä, jotta luetun ymmärtäminen olisi mahdollista. Näitä tekijöitä ovat riittävä kuullun ymmärtämisen taito, sanojen peruslukutaito, riittävä sanavarasto/tietous sanojen merkityksistä sekä riittävä työmuistin kapasiteetti.

Lisäksi tarvitaan ylemmän tason ymmärtämisstrategioita. Ne tekevät ymmärtämisprosessista tarkemman ja tehokkaamman. Ylemmän tason prosesseihin luetaan ymmärtämisen valvominen, päätelmien tekeminen ja tietous tarinan rakenteesta.

Kuvio 2. Luetun ymmärtämisen perusvaatimukset ja ylemmän tason prosessit

Alemman tason prosesseja

Kuullun ymmärtäminen

Kuullun ja luetun ymmärtäminen eroavat toisistaan joissakin kohdin eikä näiden taitojen hallinta kulje aina suoraan käsi kädessä. Toinen kielellisen ymmärtämisen muoto voi olla toimivampi ja kehittyneempi kuin toinen. Kuullun ymmärtäminen ennustaa luetun ymmärtämisen taitojen kehitystä. Prosessina se kuitenkin eroaa luetun ymmärtämisestä. Yleensä kuulemme sanotun asian vain kerran. Lisäksi pystymme vain harvoin itse säätelemään, kuinka nopeasti kuultava asia meille esitetään. Toisaalta tekstiä lukiessa voimme itse säädellä lukunopeutta. Lisäksi luettua tekstiä voi palata lukemaan uudelleen ja työstämään tarvittaessa enemmän.

Yleensä lukemaan opettelun alkuvaiheessa lasten kuullun ja luetun ymmärtämisen tason välillä ei löydy selvää yhteyttä. Tämä selittyy sillä, että lukemisen alkutaipaleella lukijan täytyy hyvin vahvasti keskittyä lukemisen perustaidon opetteluun. Näin kuullun ymmärtäminen on vielä luetun ymmärtämistä vahvempi. Kun lukeminen vähitellen sujuvoituu, luetun ymmärtämisen ja kuullun ymmärtämisen välinen yhteys voimistuu.

Lukemisen perustaito

Ymmärtävän lukemisen ensimmäinen ehto on lukemisen perustaito. Lukemaan opettelun alussa näiden taitojen kehittyminen kulkee lähes samaa matkaa. Kun lukunopeus kasvaa ja lukemisen perustaito automatisoituu, luetun ymmärtäminen ei enää rajoitu näihin seikkoihin vaan alkaa määräytyä muiden tekijöiden perusteella. Kuitenkin myös taitavilla aikuisikäisillä lukijoilla lukemisen perustekniikan ja luetun ymmärtämisen välinen suhde säilyy. Sanojen lukemisen nopeus ei kuitenkaan koskaan ole ainoa asia, joka selittää luetun ymmärtämistä ja sen kehittymistä.

Sanavarasto

Tekstin sanatason työstäminen on ymmärtämisen perusta. Sanojen merkityksen ymmärtäminen ja riittävän sanavaraston omaksuminen on luonnollinen edellytys myös tekstin ymmärtämiselle. Suhde on vastavuoroinen: sanavaraston kasvaminen lisää luetun ymmärtämistä. Lukuharrastus ja tekstin ymmärtäminen taas auttaa sanavaraston kehittymisessä. Tekstin sisältävien uusien sanojen oppimiseen tarvitaan riittävää luetun ymmärtämistä.

Luetun ymmärtämisen esteeksi voi nousta se, ettei tiedä tekstin kaikkien sanojen merkitystä. Vieraiden sanojen merkityksen päätteleminen taas vaatii enemmän työmuistin käyttämistä. Näin työmuistin tehokkuus vaikuttaa myös sanavaraston kehittymiseen. Lasten sanavarasto kasvaa ensimmäisten kouluvuosien aikana kovaa vauhtia. Samalla myös yksilölliset erot sanavaraston koossa kasvavat. Heikkojen ja parempien lukijoiden erot sanavaraston koossa ovat merkittäviä. Itse asiassa erot sanavarastossa ovat nähtävissä jo ennen koulun alkua. Lapsen kotiympäristön ja perimän vaikutuksesta jokainen kouluun tuleva lapsi on varustettu erikokoisella sanavarastolla ja valmiudella oppia uusia sanoja.

Työmuisti

Lauseen ymmärtäminen vaatii lauseen sanojen muistamista, aikaisemmin luetun tekstin mieleen palauttamista, lauseen sanoman käsittelyä ja moni muita erilaisia työmuistia vaativia osaprosesseja. Työmuistin useat erilaiset taltiointi- ja käsittelyprosessit ovat tässä kohti avainasemassa. Olennaista luetun ymmärtämisessä näyttää olevan nimenomaan aktiivisen työmuistin riittävän tehokas toiminta, ei niinkään passiivinen tiedon säilyttäminen muistissa. Tällä hetkellä kuitenkin kaivataan lisää tutkimuksia siitä, miten työmuistin ja erityisesti sen kielellisen osan kehittyminen ennen koulun alkua vaikuttaa luetun ymmärtämisen taitoon kouluiässä. Tutkinnan alla on vielä myös perinnöllisten tekijöiden osuus työmuistin toiminnan määrääjänä. On esitetty, että biologiset tekijät asettaisivat tietyt rajat työmuistin toiminnan tehokkuudelle, mutta ympäristötekijöillä ja oppimisella olisi myös oma roolinsa kehityksessä.

Ylemmän tason prosesseja

Edellä esiteltyjen perusvaatimusten lisäksi korkeamman tason luetun ymmärtäminen vaatii muitakin taitoja. Lukijan täytyy olla tietoinen tarinarakenteesta (tietämys tarinoiden rakentumisen peruskaavasta kulttuurissamme), osata tehdä päätelmiä luetun perusteella ja valvoa ymmärtämistään. Erityisesti kahden viimeiseksi mainitun ajatellaan olevan tärkeitä puhuttaessa luetun ymmärtämisen kehittymisestä ja siihen liittyvistä ongelmista. Kaikkien kolmen taidon on huomattu ennustavan myöhempää luetun ymmärtämisen taidon tasoa itsenäisesti aikaisemmasta kielellisen ymmärtämisen tasosta riippumatta. Toisaalta on myös esitetty, että yksi taito voisi selittää kaikki edellä esitellyt ylemmän tason prosessit. On ehdotettu, että luetun ymmärtämisessä tärkeintä lukijalle on kyky pitää yllä tietty vaatimustaso tekstin yhtenäisyyttä arvioidessaan.

Tietous tarinarakenteesta

On huomattu, että lukijat, jotka ymmärtävät heikommin lukemaansa, ovat vähemmän tietoisia tarinan rakenteen ominaisuuksista, jotka voisivat auttaa tehokkaammassa tekstin ymmärtämisessä. Heillä näyttää kuitenkin olevan tarinarakenteen havaitsemisen taitoja, joita he eivät käytä tiedostetusti. Tämä näkyy siten, että he hyötyvät harjoitustehtävissä esimerkiksi tekstiä kuvaavista väliotsikoista.

Heikoilla ymmärtäjillä ei kuitenkaan näytä olevan yhtä vahvaa tietoutta tarinoiden yleisestä rakenteesta.

Päätelmien tekeminen

Tekstin syvempi ymmärtäminen vaatii aina lukijalta päätelmien tekemistä ja tekstin välittämän viestin tulkitsemista. Tärkeintä ymmärtämisen kannalta on tehdä päätelmiä, jotka tekevät tekstistä yhtenäistä. Esimerkiksi taitava lukija osaa tehdä syy-seurauspäätelmiä, joissa epäolennaisilta tuntuvat yksityiskohdat yhdistetään mielekkääksi kokonaisuudeksi.

Samalla kun lapset oppivat lukemaan, he oppivat tekemään päätelmiä tekstistä. Alkuun päätelmien tekeminen on haastavaa sen kilpaillessa samoista prosessoinnin resursseista, jotka ovat lukemisen perustaidon käytössä. Tämä tarkoittaa, että kaikkein pienimmällä ponnistelulla tuotetut päätelmät ovat tavallisimpia. Tekstin yhtenäisyyden ollessa tärkeintä siihen pyritään eniten. Tutkimukset osoittavat, että pienemmät lapset ovat yhtä taitavia tekemään päätelmiä vanhempiin lapsiin verrattuna. Nuoret lapset vain eivät tee niitä yhtä omaehtoisesti vaan heitä on rohkaistava päätelmien tekoon kysymysten avulla.

Ymmärtämisen valvominen

Lukemisen aikana taitava lukija arvioi ymmärtämisen onnistumista.  Tarvittaessa hän käyttää korjaavia strategioita ymmärtämisen parantamiseksi, jos hän huomaa, ettei olekaan ymmärtänyt lukemaansa riittävästi. Esimerkiksi lukija voi tällöin lukea tekstiä uudelleen. Pääsääntöisesti ymmärtämisen valvominen kehittyy lapsen lukutaidon kehittyessä. Joillakin lapsilla se näyttää kuitenkin jäävän heikommaksi, jolloin taitoa voidaan harjoitella.

Tekstin ymmärtämisstrategiat

Tehokas luetun ymmärtäminen vaatii automatisoituneita prosesseja: hyvää peruslukutaitoa sekä taitoa organisoida luettua tietoa erilaisiksi jäsentyneiksi rakenteiksi.

Taitava lukija pystyy tehokkaasti käyttämään automaattisia muistista palauttamisen keinoja ymmärtääkseen lukemaansa. Näiden keinojen omaksuminen vaatii kuitenkin paljon harjoitusta ja aikaa. Tämän takia heikompien luetun ymmärtäjien tehtävänä on ensiksi oppia käyttämään aktiivisia ymmärtämisstrategioita ymmärtääkseen tekstikokonaisuuksia. Myös harjoittelun tavoitteena on ohjata harjoittelijaa aktiivisten ymmärtämisstrategioiden käyttöön. Näin tekstin ymmärtäminen on helpompaa myös heikommille luetun ymmärtäjille.

Useimmiten luetun ymmärtämisen harjoittelussa keskitytään tehokkaiden ja toimivien ymmärtämisstrategioiden harjoittamiseen. Tekstin ymmärtämisstrategiat jaetaan yleensä pinta- ja syväprosessoinnin strategioihin.

Pintasuuntautuneita luetun ymmärtämisstrategioita ovat tunnistava ja toistava strategia. Tunnistavassa strategiassa lukija lukee tekstin teknisesti oikein, mutta tekstin merkitys jää ymmärtämättä. Toistavassa strategiassa lukija tunnistaa ja muistaa tekstistä asioita, mutta pystyy vastaamaan vain kysymyksiin, joihin löytyy suora vastaus tekstistä.

Syväsuuntautuneet strategiat taas puolestaan jakautuvat päättelevään, arvioivaan ja luovaan strategiaan. Päättelevässä strategiassa lukija pystyy päättelemään tekstin sisältämien asioiden välisiä suhteita ja tekemään päätelmiä. Arvioivalla strategialla tarkoitetaan tekstin ymmärtämistä syvällisesti. Lukija pystyy esimerkiksi muodostamaan omien tietojensa ja tekstin pohjalta mielipiteitä ja vertaamaan tekstiä tekstin ulkopuoliseen informaatioon. Luova strategia sisältää kaikki edellä mainitut luetun ymmärtämisen prosessit, jonka seurauksena syntyy täysin uutta ajattelua. Yleisesti käytössä on Holopaisen (1996) luokittelu tietoa toistavaan, päättelevään ja arvioivaan strategiaan. Strategioiden ajatellaan olevan hierarkkisia eli ylemmän strategian käyttäminen edellyttää alemman strategian hallintaa. Taitava lukija pystyy käyttämään kaikkia strategioita tarpeen mukaan luettavan tekstin vaatimukset huomioiden.

Lisää hyviä vinkkejä lukustrategioiden harjaannuttamisesta on kappaleessa luetun ymmärtämisen opettaminen

Luetun ymmärtämisen kehittymiselle asetettuja tavoitteita koulussa

Luetun ymmärtäminen ja lukemisen sujuvuus liittyvät kiinteästi toisiinsa. Ilmeikäs sujuva lukeminen edellyttää myös tekstin ymmärtämistä.  Perusopetuksessa kahden ensimmäisen kouluvuoden aikana oppilaan teknisen lukutaidon oletetaan kehittyvän niin pitkälle, että oppilas pystyy keskittymään enemmän luetun ymmärtämiseen. Opetussuunnitelman perusteissa luokille 1 – 2 tavoitteeksi on ymmärtämisen osalta asetettu tekstin ymmärtämistä parantaviin strategioihin tutustuminen ja niiden käyttäminen.

Perusteissa kuvataan myös oppilaan hyvää osaamista 2. luokan päättyessä luetun ymmärtämiseen liittyen näin: ”Hän on alkanut jo tarkkailla lukiessaan, ymmärtääkö hän lukemaansa; hän pystyy tekemään päätelmiä lukemastaan. Luokille 3 – 5 on tavoitteeksi asetettu sujuvan luku- ja kirjoitustekniikan oppimisen lisäksi syventää luetun ymmärtämistä ja harjoitella erilaisia lukutapoja ja ymmärtämistä parantavia strategioita.