Luetun ymmärtämisen harjoittelu

Luetun ymmärtämistä on hyvä harjoitella ryhmässä.  On huomattu, että ryhmässä työskentely on tehokasta.  Ryhmä tarjoaa keskustelumahdollisuuden ja auttaa lapsia pohtimaan yhdessä tekstin merkitystä. Luetun ymmärtämisen opettelu - tekstiin on kerätty paljon hyviä ohjeita ryhmämuotoiseen harjoitteluun. Tässä kappaleessa esitellään lisää vinkkejä harjoitteluun ja tarjotaan muutamia ohjeita yksilöllisempään tukeen.

Jotta lasta voitaisiin auttaa parhaalla mahdollisella tavalla, on tärkeää aluksi selvittää, mistä luetun ymmärtämisen ongelmat johtuvat. Tämä toimii lähtökohtana harjoittelun suunnittelulle ja kohdentamiselle.  Lukemisen perustekniikan vaikeudet näkyvät hyvin todennäköisesti myös luetun ymmärtämisen vaikeutena. Silloin on tärkeää keskittyä lukemisen sujuvuuden harjoitteluun. Lukunopeuden kasvattaminen edesauttaa osaltaan ymmärtämisen parantumista.

Vaihtoehtoisesti ongelma voi löytyä suppeasta sanavarastosta, vaikeudesta hyödyntää tekstin sisällöllisiä ja kieliopillisia vihjeitä, käsitteellisen ajattelun vaikeudesta, heikosta päättelykyvystä tai muistiin liittyvistä ongelmista.

Jos vaikeudet löytyvät selkeästi jostain tietystä luetun ymmärtämisen taustataidosta, voidaan keskittyä sen harjoitteluun. Esimerkiksi maahanmuuttajalapset saattavat hyötyä paljon sanavaraston kasvattamiseen tähtäävistä harjoituksista. Työmuistin kapasiteettia ei sinällään pysty nykytiedon valossa kasvattamaan, mutta tarkkaavuuden kasvaessa työmuisti on tehokkaammassa käytössä.  Keskittyminen voi joskus olla vaikeaa ja harjoittelua kannattaa tällöin ohjata enemmän toiminnanohjauksen taitojen ja tarkkavaisuuden kohdentamisen harjoitteluun. Myös motivaation ylläpito on tärkeää ymmärtämisen harjoittelussa. Olisi hyvä löytää lapselle paras ja mielekkäin harjoittelutapa ja keksiä kannustimeksi hyviä tavoitteita. Luetun ymmärtämisen arviointi - osiossa on perehdytty tarkemmin, miten ongelmia voi kartoittaa. Lisäksi luetun ymmärtämisen vaikeudet - osiossa on pohdittu, mistä ongelmat voivat johtua.

Vinkkejä harjoitteluun

Mielekkyys kunniaan

Harjoittelun on oltava mielekästä ja motivoivaa. Lukija innostuu harjoittelemaan aivan eri tavoin, kun opittava liitetään johonkin hänelle tärkeään, esimerkiksi harrastukseen tai kiinnostuksen kohteeseen. On hyvä käyttää myös eri viestimien kautta tulevia erilaisia tekstejä. Näin taidot yleistyvät paremmin arkielämään. Harjoittelusta tulee yhä mielekkäämpää lukijan edistyessä ja kun hän huomaa, että harjoittelusta on oikeasti hyötyä. Positiivinen palaute kannustaa jatkamaan. Tarvittaessa esiin on hyvä tuoda myös oppimista haittaavia ja estäviä tottumuksia ja toimintamalleja.

Harjoittelun tavoitteena on auttaa lasta kehittämään omaa lukutaitoaan seuraavilla alueilla:

• aiempien kokemusten ja tiedon hyödyntäminen tekstin tulkinnassa
• keskeisen tiedon etsiminen tekstistä
• asioiden välisten yhteyksien oivaltaminen
• oman ymmärtämisen valvominen ja säätely
• runsaan tekstiaineksen yhdistäminen ja järjestely hallittavaksi kokonaisuudeksi

Eri menetelmien tuloksellisuus

Parhaiten lapset hyötyvät luetun ymmärtämisen lisäharjoittelusta, kun se on suunniteltu materiaaleineen heidän taitotasoaan vastaavaksi. Teknisen lukutaidon taso on siten erityisen tärkeää ottaa huomioon harjoitusmateriaalia suunniteltaessa.

Tehokkain harjoittelumuoto näyttäisi olevan lukustrategioiden harjoittelu. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että tärkeintä ei ole harjoiteltava strategia sinällään, vaan se, miten sitä harjoitellaan.  Harjoittelun hyödyllisimpiä osia ovat  oppilaiden itse itselleen tekemät kysymykset sekä oman ymmärtämisen seuraamisen ja arvioinnin harjoittelu. Hyviä tuloksia on saatu myös ohjelmissa, joissa keskitytään käsittelemään tekstiä aktiivisesti esimerkiksi muistikaavioita ja käsitekarttoja käyttämällä. Tutkimuskoosteen (US National Reading Panel, 2000) mukaan seuraaviin asioihin keskittyminen luetun ymmärtämisen harjoittelussa tukee parhaiten luetun ymmärtämisen kehittymistä:

• Oman ymmärtämisen jatkuva seuraaminen.
• Uuden sanaston järjestäminen esim. kaavioiksi, kuvioiksi, käsitekartoiksi jne.
• Tyypillisen tarinan rakenteen opettaminen ja sen etsiminen tekstistä.
• Kysymyksiin vastaaminen.
• Kysymysten tekeminen itse.
• Tekstin tiivistelmän tekeminen/pääasioiden etsiminen.
• Erilaisten strategioiden yhdistäminen.

Erityisesti suositellaan vastavuoroista opettamista (reciprocal teaching), joka yhdistää monet edellä esitellyt opetustyylit. Menetelmän perustana on ryhmässä käytävä keskustelu, jota opettaja ja oppilaat johtavat vuorotellen. Menetelmässä käytetään erityisesti kysymysten ja tiivistelmien tekemistä tekstistä, sekä tekstin merkityksen etsimistä. Menetelmää voi soveltaa myös yksilölliseen harjoitteluun.

Vinkkejä harjoitteluun

Mielekkyys kunniaan

Harjoittelun on oltava mielekästä ja motivoivaa. Lukija innostuu harjoittelemaan aivan eri tavoin, kun opittava liitetään johonkin hänelle tärkeään, esimerkiksi harrastukseen tai kiinnostuksen kohteeseen. On hyvä käyttää myös eri viestimien kautta tulevia erilaisia tekstejä. Näin taidot yleistyvät paremmin arkielämään. Harjoittelusta tulee yhä mielekkäämpää lukijan edistyessä ja kun hän huomaa, että harjoittelusta on oikeasti hyötyä. Positiivinen palaute kannustaa jatkamaan. Tarvittaessa esiin on hyvä tuoda myös oppimista haittaavia ja estäviä tottumuksia ja toimintamalleja.

Harjoittelun tavoitteena on auttaa lasta kehittämään omaa lukutaitoaan seuraavilla alueilla:

• aiempien kokemusten ja tiedon hyödyntäminen tekstin tulkinnassa
• keskeisen tiedon etsiminen tekstistä
• asioiden välisten yhteyksien oivaltaminen
• oman ymmärtämisen valvominen ja säätely
• runsaan tekstiaineksen yhdistäminen ja järjestely hallittavaksi kokonaisuudeksi

Eri menetelmien tuloksellisuus

Parhaiten lapset hyötyvät luetun ymmärtämisen lisäharjoittelusta, kun se on suunniteltu materiaaleineen heidän taitotasoaan vastaavaksi. Teknisen lukutaidon taso on siten erityisen tärkeää ottaa huomioon harjoitusmateriaalia suunniteltaessa.

Tehokkain harjoittelumuoto näyttäisi olevan lukustrategioiden harjoittelu. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että tärkeintä ei ole harjoiteltava strategia sinällään, vaan se, miten sitä harjoitellaan.  Harjoittelun hyödyllisimpiä osia ovat  oppilaiden itse itselleen tekemät kysymykset sekä oman ymmärtämisen seuraamisen ja arvioinnin harjoittelu. Hyviä tuloksia on saatu myös ohjelmissa, joissa keskitytään käsittelemään tekstiä aktiivisesti esimerkiksi muistikaavioita ja käsitekarttoja käyttämällä. Tutkimuskoosteen (US National Reading Panel, 2000) mukaan seuraaviin asioihin keskittyminen luetun ymmärtämisen harjoittelussa tukee parhaiten luetun ymmärtämisen kehittymistä:

• Oman ymmärtämisen jatkuva seuraaminen.
• Uuden sanaston järjestäminen esim. kaavioiksi, kuvioiksi, käsitekartoiksi jne.
• Tyypillisen tarinan rakenteen opettaminen ja sen etsiminen tekstistä.
• Kysymyksiin vastaaminen.
• Kysymysten tekeminen itse.
• Tekstin tiivistelmän tekeminen/pääasioiden etsiminen.
• Erilaisten strategioiden yhdistäminen.

Erityisesti suositellaan vastavuoroista opettamista (reciprocal teaching), joka yhdistää monet edellä esitellyt opetustyylit. Menetelmän perustana on ryhmässä käytävä keskustelu, jota opettaja ja oppilaat johtavat vuorotellen. Menetelmässä käytetään erityisesti kysymysten ja tiivistelmien tekemistä tekstistä, sekä tekstin merkityksen etsimistä. Menetelmää voi soveltaa myös yksilölliseen harjoitteluun.

Valmiita ohjelmia ja materiaaleja

Luetun ymmärtäminen

Kummi 1. Luetun ymmärtämisen teoriaa ja harjoituksia.

Teoksessa käsitellään luetun ymmärtämisen teoriaa ja opettamista. Se tarjoaa myös harjoitusesimerkkejä, joiden avulla ohjaaja voi opastaa oppilaita hyödyntämään erilaisia lukustrategioita. Harjoitukset voi tehdä yksilöllisesti tai pienessä ryhmässä ja ne sopivat eri- ikäisille oppilaille.

SUhAus – Seikkailu Uhka Autiosaarella. Luetun ymmärtämisen kehittäminen

Nuorten seikkailukirja, joka on kirjoitettu erityisesti luetun ymmärtämisen taitojen opetuksen apuvälineeksi luokille 3 – 5. Se on kehitetty erityis- ja tukiopetukseen  pienryhmässä käytettäväksi.  Sitä voidaan kuitenkin käyttää myös muunneltuna luokassa. Opettajan kirjassa kuvataan opetusohjelman periaatteet, sisältö ja ohjeellinen toteutustapa. Lisäksi materiaalissa on oppilaan tehtäväkansio, sarjakuvakortit sekä kartat oppilaiden käyttöön.

Ekapeli-sujuvuudesta löytyy yksittäisiä tehtäviä, jotka liittyvät myös luetun ymmärtämisen harjaannuttamiseen.

Lukukirja. Ymmärtävän lukemisen tehtäväkirja

Harjoittaa teknisen lukemisen lisäksi ymmärtävää lukemista. Kirjaan liittyy erilaisia tehtäviä luetun ymmärtämiseen.

Edistymisen seuraaminen

Arkielämässä luetun ymmärtämisen kehittyminen voi näkyä esimerkiksi parempana osaamisena reaaliaineissa. Luultavasti lukemisen määrä lisääntyy vapaa-ajallakin, kun tekstin ymmärtäminen helpottuu. Varsinaisia edistymisen seuraamisen välineitä on Suomessa hyvin vähän. Kuten edellä arvioinnin yhteydessä todettiin. Ala-asteen Lukutesti Allussa on tehtäviä luetun ymmärtämisen arviointiin. Tehtäviä ei kuitenkaan suositella kehittymisen seurantaan yksilötasolla, koska käytössä olevat tekstit eivät ole osoittautuneet keskenään rinnakkaisiksi ja täten vertailukelpoisiksi.

Suomenkielisiä lähteitä luetun ymmärtämisestä

Aro, T. (2002). Kummi1. Luetun ymmärtämisen teoriaa ja harjoituksia. Jyväskylä: Niilo Mäki Instituutti.

Holopainen, E. (1996). Peruskoulun kolmasluokkalaisten kuullun ja luetun ymmärtämisstrategiat ja ymmärtämisvaikeudet. Research Reports n:o 59. Erityispedagogiikan laitos. Jyväskylän yliopisto.

Vauras, M. (2003). SUhAus – Seikkailu Uhka Autiosaarella. Luetun ymmärtämisen kehittäminen. Turun Yliopisto: Oppimistutkimuksen keskus.

Vauras, M., Kajamies, A., Kinnunen, R. & Kiiski-Mäki, H. (2007) Ymmärtävä lukeminen ja tuottava kirjoittaminen. Teoksessa T. Aro, T. Siiskonen & T. Ahonen (toim.), Ymmärsinkö oikein? Kielelliset vaikeudet nuoruusiässä (s. 135-155). Juva: PS-kustannus.

Sujuvuusosion kirjoittamisessa käytetyt lähteet

Cain, K., & Oakhill, J. (2006). Profiles of children with specific reading comprehension difficulties. British Journal of Educational Psychology, 76(4), 683-696.

Carretti, B., Borella, E., Cornoldi, C., & De Beni, R. (2009). Role of working memory in explaining the performance of individuals with specific reading comprehension difficulties: A meta-analysis. Learning and Individual Differences, 19(2), 246-251.

de Jong, P. F. & van der Leij, A. (2002). Effects of Phonological Abilities and Linguistic Comprehension on the Development of Reading. Scientific Studies of Reading, 6(1), 51-77.

Gough, P. B., & Tunmer, W. E. (1986).  Decoding, reading, and reading disability. Remedial and Special Education, 7(1), 6-10.

Häyrinen, T., Serenius-Sirve, S., Korkman, M. (1999). Lukilasse, Helsinki, Psykologien kustannus Oy.

Kajamies, A., Poskiparta, E., Annevirta, T., Dufva, M., & Vauras, M. (2003) YTTE. Luetun ja kuullun ymmärtämisen ja lukemisen sujuvuuden arviointi. Turun yliopisto, Oppimistutkimuksen keskus.

Kintsch, W. & Rawson, K. A. (2005; 2008). Comprehension. The science of reading: A handbook (pp. 209-226) Blackwell Publishing Ltd.

Lerkkanen, M.-K., Poikkeus, A.-M. & Ketonen, R. (2006). Armi. Luku- ja kirjoitustaidon arviointimateriaali 1. luokalle. WSOY.

Lerkkanen, M.-K., Poikkeus, A.-M. & Ketonen, R. (2008). Armi 2. Luku- ja kirjoitustaidon arviointimateriaali 2. luokalle. WSOY.

Lindeman, J. (1998). Ala-asteen lukutesti. Turun Yliopisto: Oppimistutkimuksen keskus.

Mäkihonko, M. (2006) Luetun ymmärtämisen ja tuottavan kirjoittamisen

kehittyminen alkuopetuksen aikana. Joensuun yliopiston kasvatustieteellisiä julkaisuja n:o 116. Joensuu: Joensuun yliopistopaino.

Nation, K. (2005; 2008). Children's reading comprehension difficulties. The science of reading: A handbook (pp. 248-265) Blackwell Publishing Ltd.

Nation, K., Cocksey, J., Taylor, J. S. H., & Bishop, D. V. M. (2010). A longitudinal investigation of early reading and language skills in children with poor reading comprehension. Journal of Child Psychology and Psychiatry, 51(9), 1031-1039.

National Institute of Child Health and Human Development. (2000). Report of the National Reading Panel. Teaching children to read: An evidence-based assessment of the scientific research literature on reading and its implications for reading instruction (NIH Publication No. 00-4769). Washington, DC: U.S. Government Printing Office.

Opetushallitus (2004). Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Oppivelvollisille tarkoitetun perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004.

Perfetti, C. A., Landi, N., & Oakhill, J. (2005; 2008). The acquisition of reading comprehension skill. The science of reading: A handbook (pp. 227-247) Blackwell Publishing Ltd.

Snowling, M., Cain, K., Nation K. & Oakhill, J. (2009). Reading comprehension: Nature, assessment and teaching. Retrieved December 5, 2011, from  http://eprints.lancs.ac.uk/id/eprint/50134.

Vauras, M., Mäki, H., Dufva, M. & Hämäläinen, S. (1995). Diagnostiset testit 2. Kuullun ja luetun ymmärtäminen. Turun Yliopisto: Oppimistutkimuksen keskus.