Lukijaksi vaikeuksien kautta

Lukivaikeus ilmenee monilla eri tavoin ja lukemaan oppiminen ja oppimisen pulmat ovat aina yksilöllisiä. Kertomusta Matiaksen lukivaikeudesta ei voi yleistää kaikkien lasten lukemisen ongelmiin. Äiti kertoo perheen arjesta lapsen lukivaikeuden kanssa: lukivaikeus teettää paljon töitä, sitoo vanhempien aikaa ja kysyy kaikkien kärsivällisyyttä.  Lukivaikeudesta huolimatta elämässä oppii kuitenkin selviytymään.

• Matiaksen tarina
• Hyväksi koettua
  

Matiaksen tarina

Varhainen kehitys

Matias oppi aikaisin puhumaan. Kaksivuotias jutteli jo lauseita ja lapsen sanavarasto karttui nopeasti. Lapsi kehittyi normaalisti, joskin hän oli temperamentiltaan verkkainen. Leikki-iässä ihmettelin, kun Matiaksella oli vaikeuksia oppia keinumaan. Vei myös aikansa ennen kuin hän oppi luistelemaan ja pyöräilemään. Piirtäminen ja kynätehtävät yleensä eivät häntä erityisesti kiinnostaneet.

Matiaksen isällä on lukivaikeus ja perheemme osallistui Matiaksen syntymästä alkaen Jyväskylän Yliopiston Lapsen kielen kehitys(LKK) –projektiin, jossa tutkittiin perinnöllistä lukivaikeutta. Matiaksen kehittymistä seurattiin vauvaikäisestä alkaen.

Yllätyimme kuitenkin, että perheemme lapsista juuri Matiaksella, joka leikki-ikäisenä vaikutti kielellisesti taitavalta, havaittiin esikouluiässä nopean nimeämisen vaikeus: yksi niistä taustatekijöistä jotka voivat liittyä lukivaikeuteen.  Laajasta sanavarastostaan huolimatta lapsellemme tuotti vaikeuksia nimetä nopeasti tuttuja esineitä.

Koulu alkaa

Koulun alkaessa Matias osasi kirjaimet ja luki muutamia lyhyitä sanoja. Hän kirjoitti tutut nimet, mutta lukeminen ja kirjoittaminen eivät kiinnostaneet häntä ollenkaan. Aluksi en uskonut sen olevan vakavaa. Ensimmäisen kouluvuoden aikana Matiaksen lukutaito ei kuitenkaan edistynyt lainkaan. Lukemisen harjoittelu tuotti suurta tuskaa sekä lapselle että vanhemmille. Asioista kertominen suullisesti luonnistui puheliaalta lapselta hyvin ja onneksi matematiikassa ei ollut aluksi pulmia. Lukuläksyt veivät silti kohtuuttoman paljon aikaa ja aiheuttivat poikkeuksetta kiukkukohtauksen.

Lukeminen ei edisty

Kun lukemisen taidot eivät 2. luokan syksyllä edistyneet, poikamme sai koulussa lukemisen erityisopetusta. Matias sai myös mahdollisuuden osallistua LKK-projektin yhteydessä harjoitusohjelmaan, jossa harjoitettiin nopeaa nimeämistä ja lukemista. Kotona Matiasta palkittiin jokaisesta lukemisen harjoitteluhetkestä häntä tuolloin innostaneilla keräilykorteilla. Sain käyttää kaiken mielikuvitukseni keksiäkseni yhä uusia keinoja lapsen motivoimiseksi lukemisen harjoitteluun. Monet itkut itkettiin ja turhautuneena ajattelin, ettei lapseni opi koskaan lukemaan.

Samaan aikaan koulussa alkoi kertotaulujen opiskelu, jossa tuli heti ongelmia. Matias oppi ja unohti saman tien. Kerrattiin uudelleen ja uudelleen. Välillä viskattiin kirjat nurkkaan ja leikittiin. Sitten taas sitkeästi harjoiteltiin lisää. Keksimme lapsen kanssa lautapelin, jossa sai pisteitä kertotaulujen oikeista vastauksista. Kun lapsi sai itse päättää harjoittelutavasta, motivaatiota tuli lisää. Matias selvisikin koulussa kertotauluista, mutta tarvitsee edelleen muistiin palauttamista, kun tehtävä pitää ratkaista nopeasti.

Kolmannen luokan alkaessa Matias tajusi itse lukevansa edelleen muita selvästi hitaammin. Lukuaineita tuli lisää ja englannin kielen opiskelu alkoi. Matias vertaili itseään toisiin oppilaisiin, koki olevansa toisia huonompi ja kouluun meneminen muuttui vastenmieliseksi. LKK-projektin kautta Matiakselle järjestyi lukitaitoja ja lukemisvalmiuksia harjoittava ohjelma, jonka jälkeen, neljännen kouluvuoden alussa, alkoi viimein tuntua, että lapsi osaa lukea. Uusia vastoinkäymisiä tuli, kun koulu joutui kesken lukuvuoden muuttamaan sisäilmaongelmien vuoksi uuteen paikkaan. Matiaksen tutut rutiinit muuttuivat ja lukemisessa tuli taantuma.

Lukuharrastus syntyy

Olin lukenut lapselle paljon ääneen muun muassa kaikki Harry Potterit ja Narnia-kirjat, sillä seikkailut ja rikas kieli kiinnostivat lasta. Viidennellä luokalla Matias luki ensimmäisen kirjansa. Opettaja kannusti oppilaita lukemaan joka viikko kirjan, vaikka aivan pienen, ja lupasimme lukukauden päätteeksi rahapalkkion säännöllisestä kirjojen lukemisesta. Välillä luimme kirjaa  vuorotellen. Lukuharrastus oli syntynyt. Historiasta ja luonnontutkimuksesta kiinnostunut Matias alkoi lukea myös tietokirjoja. Kirjastoista ja opettajien vinkkien avulla  löysimme lapsen lukutaidolle sopivan tasoisia kirjoja.

Koulupsykologi tarkisti Matiaksen oppimistaidot alakoulun loppuvaiheessa. Matias oli kehittynyt valtavasti saamansa runsaan harjoittelun avulla. Tuntui helpottavalta ja uskoimme, että oppimisen pahimmat ongelmat olivat ohi. Kaiken lapsen lukemiseen liittyvän ponnistuksen jälkeen tuntui ihmeelliseltä, kun poikamme eräänä päivänä kertoi, että yksi hänen lempiharrastuksistaan on lukeminen.

Vaikeuksia yläkoulussa

Ongelmat alkoivat uudelleen yläkoulussa: jokaisessa aineessa oli eri opettajat ja lukujärjestys vaihtui usein. Koulurutiinien muutos stressasi Matiasta, joka ei muistanut nopeasti annettuja suullisia ohjeita eikä saanut selvää pitkiksi muuttuneista kirjallisista tehtävistä. Kotitehtäviä oli valtavasti ja niiden tekemiseen kului paljon aikaa. Lukeminen sujui kohtuullisesti, mutta  pitkät koealueet saivat lapsen raivostumaan.  Varsinkin kielten ja reaaliaineiden tehtävät tuottivat vaikeuksia. Matias kirjoitti kielten sanat, kuten ne lausutaan ja vastasi essee-tehtäviin yhdellä lauseella tai parilla sanalla. Poika oli jatkuvasti väsynyt ja ärtyisä.

Antamastamme luvasta huolimatta Matiaksen taustatiedoit eivät olleet välittyneet opettajille. Koulupsykologin, opinto-ohjaajan ja erityisopettajan kanssa selvittelimme Matiaksen tilannetta. Opettajat kutsuttiin koolle ja heille kerrottiin keinoista, joilla lukivaikeuksisen oppilaan opiskelua voidaan tukea.

Kotona teimme edelleen todella paljon töitä lapsen opiskelun eteen. Matiasta harjaannutettiin kotona ja koulussa opiskelustrategioiden käyttöön. Esimerkiksi kuvien piirtämisestä ja ajatuskarttojen laatimisesta oli apua asiakokonaisuuksien oppimisessa. Kielten sanoja kirjoitettiin ja kerrattiin yhä uudelleen. Harjoittelussa tarvittiin aikuisen tukea. Kokeissa Matias sai mahdollisuuden pidennettyyn koetehtävien suoritusaikaan, eivätkä kielten opettajat vähentäneet pisteitä samankaltaisena toistuvista kirjoitusvirheistä, kun sana oli selvästi ymmärrettävä.

Kohti tulevaisuutta

Yläkoulun loppuvaihetta käyvä Matias selviytyy koulussa varsin hyvin. Lukeminen on edelleen  keskivertoa hitaampaa. Luottamus omaan osaamiseen karttuu pikku hiljaa. Nyt tiedämme, ettei lukivaikeus koskaan katoa, mutta sen kanssa oppii selviämään. Jokainen uusi oppimisen tilanne aiheuttaa nuoressa todennäköisesti muutosvastarintaa ja varaudumme siihen, nuori mies tarvitsee tukeamme vielä perusopetuksen jälkeisissä opinnoissaan. Tärkeänä pidän, että Matiaksella on mahdollisuus opiskella todellisten taitojensa edellyttämällä tasolla. Hänen lukivaikeutensa on kapea-alainen oppimisen ongelma, eikä ole kyse lapsen älykkyyden ja kykyjen puutteesta.

 
Matias on onnekas. Lukivaikeudesta huolimatta hän elää tavallisen koulupojan elämää.

Hyväksi koettua 

• Avoin keskustelu lapsen, opettajien ja vanhempien kesken oppimisessa eteen tulevista pulmista on välttämätöntä. Kouluvuosien aikana opettajat ovat suhtautuneet lapsemme lukivaikeuteen vaihtelevasti. Kouluun kannattaa ottaa herkästi yhteyttä, kaikista tilanteista selviää.

• Kannustan kaikkia lukipulmien ja muiden oppimisvaikeuksien kanssa kamppailevien lasten vanhempia pitämään tiukasti lapsen puolta ja taistelemaan lapsen oikeudesta oppimiseen hänen omien edellytystensä mukaisesti. Avun saaminen ei ole itsestään selvää.

• Lapsen siirtyessä koulusta tai kouluasteesta toiseen kannattaa olla tarkkana, että tiedot oppimisen pulmista välittyvät kaikille lasta opettaville opettajille.

• Lapsi, jolla on lukivaikeus, tarvitsee erityisen paljon hyvien puoliensa huomaamista ja aikuisen luottamusta oppimiseensa. Meillä se on monta kertaa ollut kovilla ja välillä olimme väsyneitä ja epätoivoisia. Poikamme oppi lukemaan sitkeän harjoittelun ansiosta.

• Olemme kiitollisia lapsemme saamasta kuntoutusmahdollisuudesta, joka osaltaan tuki oppimista. Vaikka kuntoutusmahdollisuuksia ei olisikaan mahdollista saada, paljon voi tehdä kotonakin ja apua tarjotaan myös tältä verkkosivustolta.

• Vanhempi tarvitsee myös omaa aikaa, lepoa ja tukea  lapsen oppimiseen liittyville huolilleen jaksaakseen päivästä toiseen auttaa lasta. On hyvä muistaa, että vanhempi saa olla vanhempi. Opettaminen on opettajien vastuulla.

• Kaikkein tärkeintä on kohdata lapsi ainutkertaisena omana itsenään, joka on rakastettava ja tärkeä. Vanhemman tehtävä on antaa lapselle vankkumaton luottamus omaan ainutkertaisuuteensa. Hyvän itseluottamuksen saanut lapsi selviää elämästään oppimisvaikeuksistaan huolimatta.

Toivon, että LukiMat-sivuston kautta monet pienet koululaiset vanhempineen saavat apua oppimisen pulmien ratkaisemiseen. Matias on ollut mukana tutkimuksessa, jonka avulla asiantuntijat kehittävät keinoja oppimisen tukemiseen ja arviointiin. Tämän tiedon pohjalta on kehitetty muun muassa Ekapeli, joka on tietokoneella verkossa pelattava oppimispeli ja harjoittaa lukutaidon perusteita. Ekapelin voi ladata tältä sivustolta ilmaiseksi.

Uskon, että mitä varhaisemmassa vaiheessa ongelmiin puututaan ja niistä puhutaan, sitä paremmin oppimisen pulmista selvitään.

Voimia ja sitkeyttä kaikille lapsen oppimispulmien kanssa kamppaileville!

Matiaksen äiti