Matematiikan oppimisvaikeudet ja ympäristö
Koti ja koulu vaikuttavat lapsen kykyyn ja mahdollisuuksiin hyötyä opetuksesta sekä muovaavat lapsen kokemuksia ja käsityksiä oppimisesta ja itsestään oppijana (Paananen, Aro, Kultti-Lavikainen, & Ahonen, 2005). Tutkimukset ovat osoittaneet, että oppimisvaikeuslapset ovat erityisen herkkiä oppimistilanteissa saatavalle emotionaaliselle tuelle tai sen puuttumiselle. Vanhemmat ovatkin lapsen minäkäsityksen kehityksen kannalta avainhenkilöitä, mutta myös koululla on tärkeä tehtävä tukea oppilaiden positiivisen minäkäsityksen muodostamista ja myönteisen oppimismotivaation kehittymistä. Tämän vuoksi opetus ja kasvatus kouluissa ja kotona tulisi suunnitella ja toteuttaa myönteisessä sekä kannustavassa ilmapiirissä. Kodin ja koulun yhteistyöllä on myös erittäin suuri merkitys lapsen kehityksen kannalta. Tämän yhteistyön merkityksen voidaan ajatella korostuvan vielä entisestään tilanteessa, jossa lapsella on oppimiseen liittyviä vaikeuksia.
Matematiikan oppimisvaikeudet ja kodin merkitys
Koti luo pohjan lapsen itsetunnolle ja oppimismotivaatiolle. Erityisesti matematiikan on havaittu olevan vaikutusaltis emotionaalisille tekijöille, mikä puolestaan korostaa kotona saatavan positiivisen tuen ja kannustuksen merkitystä. Lapsen suuntautumisen oppimistilanteessa voidaan myös ajatella heijastelevan heidän varhaislapsuutensa kokemuksia siitä, miten vanhemmat ovat orientoineet heitä erilaisiin oppimiskokemuksiin ja minkälainen tunneviritys niihin liittyy. (Ahonen, 1997). Varhaisessa koulunaloitusvaiheessa vanhempien luottamus lapsen koulutaitoihin on tärkeää. Vanhempien luottamuksella lapsen matematiikan taitoihin näyttäisi olevan suora vaikutus lapsen suoriutumiseen matematiikassa huolimatta siitä, mikä oli lasten aiempi taitotaso matematiikassa (Aunola, Nurmi, Lerkkanen, Rasku-Puttonen, 2003). Lisäksi vanhempien yleisemmän luottamuksen lapsen kykyyn pärjätä koulussa on havaittu lisäävän tehtävään keskittyvää, aktiivista työskentelytapaa ensimmäisenä kouluvuotena ja tätä kautta edistävän myös matematiikan taitojen kehitystä. Vanhempien epävarmuus lapsensa kyvyistä sen sijaan lisäsi tehtävää välttävää toimintatapaa ja tätä kautta myös oppimiseen liittyviä vaikeuksia. Vanhempien välityksellä omaksutaan myös kodissa tärkeinä pidettyjä arvoja. Koulua ja oppimista arvostava ja kannustava asenne näkyy muun muassa siinä, että vanhemmat osoittavat kiinnostusta lapsen koulunkäyntiä kohtaan. Myös vanhempien oman koulutustason on havaittu olevan yhteydessä lapsen matematiikan taitojen kehittymiseen.
Matematiikan oppimisvaikeudet ja koulun merkitys
Koulun aloittaminen on lapsen kehityksen kannalta hyvin keskeinen vaihe. Tuolloin lapsi ensimmäistä kertaa kohtaa akateemisten perustaitojen oppimiseen liittyviä haasteita, saa systemaattisesti palautetta toiminnastaan, oppimisestaan ja tämän palautteen kautta lapsi omaksuu erilaisia käsityksiä omista kyvyistään ja taidoistaan. Esimerkiksi matematiikkaan liittyvän motivaation kehityksessä on havaittu olevan eroja opetusryhmien välillä alkuopetuksen aikana (Aunola, Leskinen, & Nurmi, 2004). Lasten motivaatio matematiikkaa kohtaan lisääntyi ensimmäisten vuosien aikana suhteellisesti enemmän niissä opetusryhmissä, joissa opettajan opetustavoitteena oli motivaation tai minäkuvan kehittäminen. Lapsen ensimmäisten kouluvuosien aikana muodostamat matematiikkaan liittyvät mieltymykset ennustivat puolestaan myöhempää matematiikan taitojen kehitystä.
