Psykologin tekemä tutkimus
Kognitiivisten toimintojen arviointi
Kognitiivisten toimintojen arvioinnin perusajatuksena on, että koulussa opittavien taitojen, kuten laskemisen ja lukemisen alla on kognitiivisia toimintoja, joiden varaan nämä laajemmat taidot rakentuvat (Paananen, Aro, Kultti-Lavikainen & Ahonen, 2005). Sen lisäksi, että pyritään arvioimaan koulussa opittavia taitoja mahdollisimman tarkasti, voidaan oppimisessa näkyviä vaikeuksia mahdollista ymmärtää poikkeavien kognitiivisten toimintojen kautta. Tällaisia kognitiivisia toimintoja ovat esimerkiksi erilaiset kielelliset toiminnot, visuaalinen ja spatiaalinen hahmottaminen, muistitoiminnot sekä tarkkaavaisuus ja toiminnanohjaus.
Matematiikan oppimisvaikeuksissa kognitiivisella tasolla tapahtuvan arvioinnin haasteena on, että vielä ei riittävissä määrin ymmärretä, missä määrin tietyt kognitiiviset vaikeudet ovat yhteydessä matematiikan eri osa-taitojen kehittymiseen ja miten tätä tietoa pystyttäisiin hyödyntämään tukitoimissa. Alla olevaan taulukkoon on koottu tutkimuksissa havaittuja yhteyksiä matematiikan oppimisvaikeuksien ja erilaisten kognitiivisten toimintojen välillä. Samalla on kuitenkin hyvä pitää mielessä, että heikkous tietyssä kognitiivisessa toiminnossa ei kaikilla lapsilla johda samanlaiseen vaikeuteen oppimisessa.
Kognitiiviset toiminnot | Mahdolliset vaikeudet matematiikassa |
---|---|
Muistitoiminnot - Kielellinen työmuisti |
- Tehtävät, jotka edellyttävät samanaikaisesti tiedon hetkellistä varastointia ja prosessointia (esim, luettelemalla laskeminen) |
Visuaalinen ja spatiaalinen hahmottaminen | - Numeroiden ja laskutoimitussymbolien oppiminen - Laskusuuntien oppiminen - Luvun paikka-arvon ja lukujärjestelmän oppiminen |
Kielelliset vaikeudet | - Lukujen luettelutaito - Peruslaskutaidon automatisoituminen - Lukujen kirjoittaminen ja lukeminen - Erilaisten käsitteiden oppiminen |
Tarkkaavaisuus ja toiminnanohjaus | - Tehtävätyypistä toiseen siirtyminen vaikeaa - Monivaiheisten tehtävien ratkaiseminen, esim. allekkainlaskut tai sanalliset tehtävät |
Emotionaalisten tekijöiden arviointi
Vaikka emotionaalisten tekijöiden ei yksistään ajatella aiheuttavan oppimisvaikeutta, ovat ne yhtenä tärkeänä tekijänä määrittämässä oppimisvaikeuksien ilmiasua, eli miten ja missä määrin vaikeudet tietyssä oppiaineessa näkyvät. Taulukkoon on kerätty kysymyksiä, joita olisi hyvä miettiä arvioitaessa matematiikan oppimisvaikeuksia.
Emotionaaliset tekijät | Tarkasteltavia kysymyksiä |
---|---|
Motivaatio | - Miltä matematiikka tuntuu? (mukavaa - ikävää, vaikeaa - helppoa) |
Itsetunto, minäkuva matematiikan oppijana | - Mikä lapsen käsitys on siitä, voiko hän oppia matematiikkaa? - Mikä käsitys lapsella on vaikeuksiensa syistä? |
Lapsen suhtautuminen tehtäviin ja työskentely erilaisissa tehtävätilanteissa | - Vältteleekö lapsi tehtävää tai kieltäytyykö tehtävän tekemisestä vai onko tehtäväorientoitunut? - Ahdistuuko lapsi tietyntyyppisissä tehtävissä? - Miten lapsi toimii henkistä ponnistelua vaativissa tilanteissa? |
Psykologisen tutkimuksen yhteenveto eli lausunto
Jatkotutkimusta koskevat havainnot ja niiden pohjalta tehdyt suositukset psykologi kokoaa tutkimusyhteenvedoksi, eli lausunnoksi. Psykologin lausunto voi joskus tuntua opettajista tai vanhemmista vaikealta lukea ja ymmärtää. Lukemisen helpottamiseksi on alla olevassa kuvassa esitetty lausunnon yleinen rakenne, eli mitä tietoa siihen yleensä kirjoitetaan ja missä järjestyksessä.
Yhteenveto jakautuu kolmeen pääosaan: Perustietoihin, varsinaisiin tutkimushavaintoihin sekä yhteenvetoon.
Lisätietoa psykologisesta testistä ja tietojen säilyttämisestä