Sujuvuuden arviointi

Lukemisen sujuvuuden ennustaminen

Lukemisen sujuvuus rakentuu lukemisen perustaitojen varaan. Jotta voi lukea sujuvasti, on ensin opittava lukemaan tarkasti. Tämän tarkan lukemisen taustalla mainittuja taitoja ovat lukemisvalmiudet kuten äännetietoisuus, kirjaintuntemus, kielellinen muisti ja nimeämissujuvuus. Säännönmukaisissa kielissä, kuten suomi, lukemisen sujuvuutta näyttää ennustavan vahvimmin nopea nimeäminen, kun taas fonologinen tietoisuus ei näytä ennustavan sujuvuutta yhtä hyvin kuin tarkkuutta.

Sujuvuuden ennustaminen ei kuitenkaan näytä olevan helppoa kovin varhain. Suomalaisissa tutkimuksissa on havaittu, että esikoulussa mitatuista taidoista hyvin harva, jos mikään, onnistuu luotettavasti ennustamaan lukemisen sujuvuutta. Tulevaisuuden haasteena onkin löytää luotettavia keinoja sujuvuuden pulmien ennaltaehkäisemiseen, sillä lapsia, joilla on riski sujuvuuden ongelmiin, ei ole helppoa edeltä käsin tunnistaa.

Miksi lukemisen sujuvuutta arvioidaan?

Lukemisen sujuvuus on taito, joka jää luokkatilanteessa helposti huomiotta. Se on kuitenkin yhteydessä monenlaisiin oppimiseen liittyviin taitoihin ja ominaisuuksiin kuten luetun ymmärtämiseen, käsitykseen itsestä oppijana tai siihen, kuinka kuormittavana ja työläänä lukemista edellyttävä opiskelu koetaan ks. myös lukemisen sujuvuuden pulmia.

Lukemisen sujuvuuden arviointi on yksinkertaisimmillaan hyvin nopeaa ja vaivatonta, ja sellaisenakin antaa hyvän kuvan oppijan edellytyksistä omaksua lukemalla opittua tietoa. Arvioinnin tulosten perusteella voidaan määritellä lapselle sopivat tukitoimet sekä tuen kestoa ja määrää. Jos arviointi tehdään toistuvasti, puhutaan seurannasta. Seurannan avulla saadaan tietoa lukemisen kehittymisestä suhteessa omaan taitotasoon tai vastaavasti normiryhmän tasoon.

Lukemisen sujuvuuden arvioiminen

Koska lukemisen sujuvuus ei ole vielä pitkään ollut keskeinen kiinnostuksen kohde lukemaan opettamisessa, sen arviointiin ei ole olemassa laajasti normitettuja arviointimenetelmiä. Suurin osa lukemisen sujuvuuden mittareista perustuu ääneen lukemiseen. Tämä on ymmärrettävää, koska ääneen lukemista on helpointa seurata ja tarkkailla. Kokenut arvioija osaa kuulemansa perusteella tunnistaa myös sujuvuuden pulmien taustalla olevia ongelmia kuten äänteiden automatisoitumisen pulmia, liu’uttamisen ongelmia, äänteiden keston havaitsemisen hankaluuksia, sananhaun tai nimeämisen ongelmia tai vääränlaisesta strategiasta johtuvaa kiirehtimistä ja arvailua.

Ääneen lukemisen hitaus tai hankaluus ei kuitenkaan aina tarkoita, että kaikenlainen lukeminen olisi työlästä. On olemassa lukijoita, joilla ääneen lukemisen pulmista huolimatta hiljainen lukeminen tuntuu sujuvan ja lukija saa selvää lukemastaan. Tämän vuoksi sujuvuutta on hyvä mitata ääneen lukemisen lisäksi tehtävillä, joissa ääneen lukemista ei edellytetä.

Sujuvuuden arvioimisessa on hyvä huomioida, että sujuvuus ei ole muista taidoista erillinen ominaisuus. Siksi kattavaa arviointia ei tehdä vain yhden menetelmän perusteella. Arvioinnissa tulee huomioida sekä oppilaan taustataidot että sellaiset kyvyt, joilla mahdollisia sujuvuuden pulmia voidaan kompensoida. Esimerkiksi lapsi, jolla hitauden taustalla on esimerkiksi nopean nimeämisen pulmia, mutta joka saa selvää lukemastaan eikä lukemismotivaatio ole kärsinyt hitaudesta, selviää pienemmällä tuella kuin lapsi, jolla sujuvuuden ongelmiin liittyy monenlaisten pulmien kasautumista. Lukemisen sujuvuus on osa kokonaisuutta, joka tähtää luetun ymmärtämiseen ja tehokkaaseen lukemalla oppimiseen sekä oppimismotivaation säilyttämiseen. Siksi pelkkä sujuvuuteen keskittyminen arvioinnissa tai harjoittelussa ei riitä. Huomioitavaa on myös se, että myös monet muut lapseen ja arviointitilanteeseen liittyvät tekijät vaikuttavat arvioinnin tulokseen.

Sujuvuuden arvioinnissa voidaan laajimmillaan ottaa huomioon suuri määrä sekä laadullisia havaintoja, että määrällisesti arvioitavia tekijöitä ns. testiarviointi:

• Sujuvuuden taustataidot: Nopea sarjallinen nimeäminen, fonologiset taidot, lyhytkestoinen kielellinen muisti

• Lukemisen perustaidot: tavutason lukeminen, sanatason lukeminen, lukemisen tarkkuus

• Lukemisen nopeus
• Lukemisen strategia ja tyyli: kiirehtiminen, arvailu, juuttuminen, palailu
• Ääneen lukemisen ilmeikkyys: tauotus, painotukset, rytmi ym. (vrt.monotonisuus, pötkölukeminen)
• Luetun ymmärtäminen: saako oppija selvää lukemastaan hitaudesta huolimatta vai joutuuko hän keskittymään tekniseen lukemiseen ymmärtämisen kustannuksella?
• Ovatko ääneen lukemisen ja hiljaisen lukemisen taidot suhteessa toisiinsa vai esiintyykö pulmia ainoastaan toisessa?
• Mitkä muut oppijan ominaisuudet vaikuttavat suoriutumiseen: keskittymiskyky, itsetunto, motivaatio, esiintymisjännitys, häiriöherkkyys, vireystila, heikko näkökyky tai sairaudet

Näistä keskeisintä on kiinnittää huomiota lukemisen tarkkuuteen ja nopeuteen, mutta myös lukemisen tärkein tavoite, luetun ymmärtäminen on hyvä ottaa huomioon.

Lukemisen sujuvuuden arviointivälineitä

Lukemisen sujuvuuden arviointivälineet vaihtelevat sen suhteen, onko niissä yhdistetty sujuvuuden mittariksi sekä virheet että aika (esimerkiksi oikein luettujen sanojen määrä/ aikayksikkö) vai onko lukemisen nopeus ja tarkkuus arvioitu erikseen. Myös välineiden normitiedoissa on eroja: varsinaisista testeistä voidaan puhua silloin, kun kattavat normitiedot on kerätty eri-ikäisille. Joissakin arviointivälineissä nämä normit joko puuttuvat tai on kerätty hyvin pieneltä otokselta. Silloin tulokset ovat lähinnä suuntaa antavia.

Seuraavassa on lueteltu olemassa olevia lukemisen sujuvuuden arviointivälineitä, jotka   ovat suunnattuja opettajien ja/tai erityisopettajien sekä muiden alan ammattilaisten käyttöön. Psykologien käyttöön tarkoitettu Lukilasse kuvataan lopussa lyhyesti. Tarkemmat tiedot välineistä ja niiden lähdetiedoista löytyvät  [yleiskuvauksen](arviointimenetelmät) yhteydestä. Tässä keskitytään osatesteihin, joissa arvioidaan lukemisen sujuvuutta. LukiMatissa kehitetyt arviointivälineet on kuvattu tässä lyhyesti, ja ne löytyvät ohjeistuksineen ja lomakkeineen [täältä](lienevätkö oppimisen arvioinnin puolella?).

ALLU - Ala-asteen lukutesti. Tehtävät voidaan toteuttaa ryhmätehtävinä. Sujuvuutta mittaavat tehtävät on normitettu 2-6-luokille ja niissä molemmissa on aikaraja.

• Virkkeiden ymmärtäminen (TL4): Lapsen tehtävänä on lukea lause ja etsiä siihen sopiva oikea vastaus vaihtoehtojen joukosta. Tehtävässä arvioidaan myös luetun ymmärtämistä.
• Sanantunnistus (TL5): Lapsen tehtävänä on erottaa sanoja sanaketjusta. Tehtävässä arvioidaan erityisesti teknistä lukemista, mutta sanavarasto ja ymmärtäminen voivat myös vaikuttaa tehtävässä suoriutumiseen.(alla olevista otsikoista linkit testeihin)

Sanaketjutesti. Tämän 2-6-luokille normitetun testin kaikki tehtävät soveltuvat sujuvuuden mittaamiseen, sillä jokaisessa on aikaraja. Tehtävät voidaan suorittaa ryhmässä eikä ääneen lukemista vaadita. Osatehtäviä ovat sanojen erottelu (vrt. ALLU TL5), tavuttaminen, merkityksettömien sanojen tunnistaminen ja kirjoitusvirheiden etsiminen. Tehtävissä arvioidaan erityisesti teknistä lukemista, mutta toki sanavarastoa ja luetun ymmärtämistäkin tarvitaan.

YTTE. Luetun ja kuullun ymmärtämisen ja lukemisen sujuvuuden arviointi. Materiaali sisältää 2-3-luokkalaisille normitettuja yksilötehtäviä, joista lukemisen sujuvuutta mitataan tarinan lukemisen nopeuden ja virheiden perusteella.

Diagnostiset testit 1: lukeminen ja kirjoittaminen. Lukusujuvuutta mittaava yksilötehtävä on tarkoitettu 1. luokalle ja siinä mitataan lyhyiden ja pitkien sanojen lukemiseen käytettyä aikaa. Normitiedot ovat aineiston pienestä koosta johtuen viitteellisiä.

Armi 1 ja 2. Materiaalit sisältävät ensimmäiselle (Armi 1) ja toiselle luokalle (Armi 2) suunnattuja sanalistan tai tekstin lukemisen yksilötehtäviä. Mittarina toimivat lukemisessa tehdyt virheet ja lukemiseen käytetty aika. Normitiedot ovat aineiston pienestä koosta johtuen viitteellisiä. Lukukauden aikana voidaan seurata lasten lukunopeuden kehittymistä.

FinRa ry. Lukemisen ja kirjoittamisen testejä. Lukemisen nopeuden tehtävän on suunnattu 1-3-luokalle. Niissä mitataan sanalistan tai tekstin lukemiseen kulunutta aikaa ja myös virheet on mahdollista merkitä. Tehtävät eivät sisällä varsinaisia normeja, vaan suoritusta voi verrata pienellä lapsijoukolla kerättyihin viitetietoihin.

Lukilasse. Testistö sisältää 1-6-luokille normitetun lukemisen sujuvuuden tehtävän, jossa mitataan aikarajan sisällä oikein luettujen sanojen määrää. Lapsi lukee ääneen asteittain vaikeutuvaa sanalistaa. Testi on tarkoitettu psykologien käyttöön ja sillä arvioidaan erityisesti teknisen lukemisen tarkkuutta ja nopeutta.

LukiMat-ympäristössä julkaistut lukemisen sujuvuuden arviointitehtävät

Luksu. Tehtävä sisältää neljä rinnakkaista versiota lukemisen sujuvuutta mittaavasta ryhmätehtävästä. Lapsen tehtävänä on lukea äänettömästi yksinkertaisia väittämiä (esim. Puolukat ovat punaisia) ja reagoida mahdollisimman nopeasti, onko väittämä totta vai ei. Tehtävässä on aikaraja ja lapsen saama tulos on oikeiden vastausten määrä annetussa ajassa. Tehtävän tietokoneversiota on käytetty osana Ekapeli-sujuvuutta. Suoriutumisen kehitystä voidaan seurata ja saada näin kuvailevaa tietoa lukemisen sujuvuuden kehittymisestä yksilötasolla. Oikeiden ja väärien vastausten suhde voi kertoa myös oppilaan vastausstrategiasta, sillä tehtävä mahdollistaa myös arvaamisen.

Edellisen kaltainen, normitettu tehtävä löytyy myös LukiMat - oppimisen arvioinnista, jossa Lukemisen sujuvuuden tehtävästä on kolme rinnakkaista versiota. Tämä tehtävä on normitettu toisen luokan oppilaille kolmessa eri arviointiajankohdassa.

Merkityksettömien sanojen lukeminen. Yksilöarviointitehtävä, jossa lapsen tehtävänä on lukea ääneen merkityksettömien sanojen listaa. Tehtävässä on 60 sekunnin aikaraja ja virheet merkitään ylös. Suoriutuminen merkitään oikein luettujen sanojen määränä minuutissa. Onnistumista voidaan verrata toisen luokan osalta normiaineiston vertailuarvoon.

Tekstin lukeminen. Yksilöarviointitehtävä, jossa lapsi lukee ääneen eläinaiheista tekstiä. Tehtävässä on 90 sekunnin aikaraja ja virheet merkitään ylös. Suoriutuminen merkitään aikarajan sisällä oikein luettujen sanojen määränä. Tehtävästä on olemassa kolme rinnakkaista versiota. Tämä tehtävä on normitettu toisen luokan oppilaille kolmessa eri arviointiajankohdassa.

Katso myös [Sujuvuuden edistymisen seuranta ja palaute harjoittelun aikana](linkki jonnekin).