Matemaattiset oppimisvaikeudet

Mitä tarkoitetaan matemaattisilla oppimisvaikeuksilla?

Matemaattisilla oppimisvaikeuksilla tarkoitetaan sitä, että opetuksesta ja harjoittelusta huolimatta lapselle on poikkeuksellisen työlästä oppia peruslaskutaitoja. Yleensä tätä arvioidaan suhteessa siihen, miten nopeasti ja millä työmäärällä samanikäiset lapset yleensä näitä asioita oppivat.

Matemaattisilla oppimisvaikeuksilla ei tarkoiteta taitopuutteita monimutkaisemmissa matemaattisissa taidoissa, kuten algebrassa tai trigonometriassa. Yksinkertaistaen voitaisiin siis sanoa, että puhutaan oppimisen vaikeuksista tai puutteista taidoissa, jotka koulussa opetetaan ja otaksutaan omaksuttavan ensimmäisten kouluvuosien aikana. Matemaattisia oppimisvaikeuksia on arvioitu esiintyvän noin 3-7%:lla. Jos huomioidaan myös lievemmät pulmat matematiikan oppimisessa, lukumäärä on selvästi suurempi.

Yksi tyypillisimmistä pulmista matematiikan oppimisessa on vaikeus oppia muistamaan aritmeettisia yhdistelmiä, eli pienten yhteen- ja vähennyslaskujen vastauksia (esim. 4+3=7 tai 8-5=3) tai kertotauluja (esim. 6x4=24). Näin useankin vuoden harjoittelun jälkeen lapsi joutuu tukeutumaan luettelemalla laskemiseen ulkoa muistamisen sijaan. Luettelemalla laskemisessa lapsella on usein käytössä paljon luettelemista vaativia laskemisen strategioita (esim. 3+8, lapsi käyttää sormia ja  luettelee 1,2,3 ja 1,2,3,4,5,6,7,8 ja lopuksi laskee kaikki sormet).

Kaikilla pulmat eivät näy sujuvassa peruslaskutaidossa, vaan lapsi saattaa hyvinkin muistaa laskujen vastauksia, mutta ymmärrys lukumäärien ja lukujen suuruusluokasta on heikko. Lapsen saattaa olla esimerkiksi vaikea ymmärtää lukujen rakennetta, ja näin lukujen suuruuden vertailu (kumpi on suurempi luku 201 vai 199) ja isommilla luvuilla laskeminen on vaikeaa, koska lapsi ei ymmärrä että luvussa 201 on "2 sataa" ja luvussa 199 on  "1 sata" .

Mitkä tekijät ovat yhteydessä matemaattisiin oppimisvaikeuksiin?

Matemaattisten oppimisvaikeuksien taustalla olevia tekijöitä on useita, ja niitä voidaan ryhmitellä eri tavoin. Voidaan miettiä erityisesti matematiikan oppimiseen liittyviä tekijöitä tai yleisemmin koulussa opittavien taitojen alla olevia toimintoja.

Yhtenä keskeisenä matematiikkaan spesifisti liittyvänä tekijänä on lukumääräisyyksien prosessointi, eli synnynnäinen kyky erotella pieniä lukumääräisyyksiä nopeasti ja tarkasti (lukumäärät 1-3) tai erotella suurempia lukumääräjoukkoja kun niiden ero riittävän suuri. Osalla lapsista, joille matematiikka tuntuu vaikealta, saattaa pulmia näkyä jo pienten lukumäärien  käsittelyssä, joka on ikätovereita epätarkempaa ja hitaampaa.

Näin ei kuitenkaan ole kaikkien kohdalla, vaan taustalta saattaa löytyä muita tekijöitä. Oppimiseen yleisesti vaikuttavia toimintoja on useita, ja monen niistä on todettu olevan yhteydessä heikkoon menestykseen koulumatematiikassa:

• työmuisti (kyky pitää asioita mielessä)
• tarkkaavaisuus (kyky keskittyä johonkin asiaan, jakaa huomiotaan useampaan asiaan, kyky vaihtaa joustavasti huomion kohdetta)
• toiminnanohjaus (kyky ohjata omaa toimintaa, suunnitella)
• kielelliset taidot
• avaruudellinen hahmottaminen (tilanhahmottaminen, visuaalisten havaintojen muokkaaminen ja kääntely mielessä)

Tärkeää on huomioida myös toistuvien huonojen tulosten ja epäonnistumisten aikaansaamaa heikon itsetunnon ja motivaation puutteen kierrettä. Epäonnistumiset luovat epäuskoa omiin kykyihin, mikä johtaa siihen, että ei synny halua harjoittaa taitoja, joka puolestaan johtaa seuraavaan epäonnistumiseen. Tämä puolestaan vahvistaa entisestään lapsen käsitystä itsestään heikkona matematiikan oppijana.

Perimän ja ympäristön merkitys

Mikä merkitys lapsen kehitykseen on ympäristötekijöillä, kuten kasvatuksella ja lapsen saamilla virikkeillä ja missä määrin biologiset tekijät, kuten perimä, määräävät lapsen kehitystä? Tämä kysymys on ollut esillä myös matemaattisten oppimisvaikeuksien kohdalla: kumpi määrää?

Matematiikan oppimisvaikeuksien perinnöllisyyttä koskevia tutkimuksia on vähän, mutta voidaan kuitenkin todeta, että perimä on yksi matematiikan oppimisvaikeuksien taustalta löytyvä tekijä. Tämä tarkoittaa sitä, että lapsella, jolla on matemaattisia oppimisvaikeuksia on muita lapsia todennäköisemmin myös perheessä tai lähisuvussa muitakin henkilöitä, joille matematiikan oppiminen on vaikeaa.

Omakohtaiset kokemukset matematiikan pulmista saattavat auttaa aikuista ymmärtämään lapsen kokemukset ja parhaimmillaan lapsi saa vanhemmalta paljon kannustusta ja tukea harjoitteluun. Vanhemman on kuitenkin hyvä pitää mielessä, ettei anna omien kokemusta luoda varjoa lapsen oppimiselle. Kommentit "ei minullakaan ollut matikkapäätä" tai "minäkään en oppinut kertotauluja" saattavat toimia harjoittelua heikentävinä tekijöinä, kun lapsi ajattelee vaikeuksien olevan pysyviä. Tärkeää onkin muistaa, että vanhemmat voivat tukea lastaan monella tavalla arkiaskareissa ja –tilanteissa, esim. pelaamalla lautapelejä ja antamalla lapselle kaupassa tehtäviä (esim. poimi viisi tomaattia pussiin ja paina vaa'an numeroa 12). (katso lisää vinkkejä Oppimisen tukeminen -osiosta)

Tästä päästäänkin toiseen tärkeään tekijään, eli ympäristön ja virikkeiden merkitykseen. Vaikeuksista huolimatta lapsella on mahdollisuus oppia matematiikkaa. Kannustava ympäristö ja oikein kohdennettu harjoittelu auttavat lasta saavuttamaan tärkeitä askelia matematiikan perustaitojen kehityksessä.

Tästä syystä sekä kodilla, päiväkodilla että koululla on suuri vaikutus lapsen matemaattiseen kehitykseen. On tärkeää, että lapsi saa päiväkodissa ja koulussa, monipuolista opetusta ja tukea juuri silloin kun lapsi sitä tarvitsee. Aikuisten tärkeä tehtävä on saada lapsi näkemään edistymisensä oppimisesa niilläkin hetkillä, kun lapsi ei usko sellaista tapahtuneen, tai ei usko harjoittelun auttavan. Motivaatiolla ja itsetunnolla on suuri merkitys oppimisen kannalta, siksi on tärkeää, että kannustamme ja tuemme lasta.

LukiMat-palvelun tietokoneavusteiset pelit on yksi tapa tukea lasten matematiikan taitojen harjoittelua motivoivassa muodossa.