Oppimisen tukeminen koulussa
Matematiikan oppimisessa huomattuihin vaikeuksiin on syytä pyrkiä puuttumaan mahdollisimman varhain, jotta niiden syvenemistä ja pitkäaikaisvaikutuksia voidaan ehkäistä. Yhteistyö kodin ja esikoulun tai koulun kanssa on tärkeä heti vaikeuksien havaitsemisen alkuvaiheessa. Esimerkiksi koululaisen matematiikan läksyissä tarvitsemasta tuesta tai muista matematiikan oppimista koskevista huomioista on tärkeä välittää tietoa opettajalle ja suunnitella tukea yhdessä. Myös kodin havaintoja esikoululaisen haasteista arjen matematiikassa, leikeissä ja peleissä on tärkeä viedä esikouluun. Hyvä tuki on suunnitelmallista ja joustavaa, ja se muuttuu lapsen tarpeen mukaan. Lapsen saaman tuen taso voi koulupolun aikana vaihdella.
Yleinen tuki
Hyvä yleinen tuki on lähtökohtaisesti kaikille lapsille suunnattua tukea, jonka määrä ja laajuus vaihtelevat oppilaiden henkilökohtaisten tarpeiden mukaan.
Yleisen tuen vaiheessa lapsen matematiikan oppimista voidaan tukea esimerkiksi opetusta eriyttämällä. Käytännössä tuki näkyy esimerkiksi niin, että matematiikan opetuksessa käytetään tarkoitukseen sopivaa havaintomateriaalia, mitoitetaan tehtäväsisällöt ja läksymäärä lapselle sopivaksi sekä annetaan oppimiseen riittävästi aikaa. Erityislastentarhanopettajaa tai erityisopettajaa konsultoimalla voidaan saada vinkkejä opetusmenetelmien ja -materiaalin käyttöön perusopetusryhmässä.
Kun lapsella on haasteita oppimisessa tai hän esimerkiksi sairastelun vuoksi tarvitsee lyhytaikaista tukea, hänellä on oikeus saada yleisenä tukena tukiopetusta ja osa-aikaista erityisopetusta. Erityisopettajien ja erityislastentarhanopettajien avulla osa matematiikan opetuksesta voidaan järjestää samanaikaisopetuksena, pienryhmäopetuksena tai yksilöopetuksena. Osa-aikainen erityisopetus ja tukiopetus mahdollistavat opetuksen kohdentamisen lapsen yksilöllisiin tarpeisiin oppimisessa tai muissa koulunkäyntiin liittyvissä asioissa.
Tehostettu tuki
Jos matematiikan oppiminen ei yleisestä tuesta huolimatta etene toivotulla tavalla, lapsi tarvitsee tehostettua tukea, joka on yleistä tukea yksilöllisempää, säännöllisempää ja pitkäjänteisempää. Käytännössä matematiikan tehostettu tuki on usein suunnitelmallista ja säännöllistä tukiopetusta, osa-aikaista erityisopetusta tai samanaikaisopetusta. Tällöin opetus voi olla yksilö- tai pienryhmäopetusta tai erityisopettaja voi yhdessä luokanopettajan kanssa ohjata lasta hänen omassa opetusryhmässään matematiikan tuntien aikana. Tuki- ja erityisopetuksessa on mahdollista antaa yksilöllisempää ohjausta lapselle, kohdentaa tukea lapsen yksilöllisiin tarpeisiin ja käyttää opetusmenetelmiä ja -materiaaleja, jotka tukevat parhaiten juuri kyseistä lasta.
Tehostetussa tuessa voidaan käyttää myös oppimisen erityisten painoalueiden määrittelyä. Tavoitteena on auttaa oppilasta oppimaan myöhempien taitojen kannalta välttämättömät sisällöt.
Ennen tehostetun tuen antamista tulee lapsen oppimisen tilanteesta tehdä pedagoginen arvio. Tehostetun tuen aloittaminen perustuu pedagogisen arvion dokumenttiin, jonka laativat lapsen opettaja tai opettajat. Pedagogisen arvion dokumentissa kuvataan muun muassa
- lapsen kasvu ja oppimisen tilanne kokonaisuutena
- lapsen saama yleinen tuki ja arvio sen vaikutuksista
- lapsen oppimisvalmiudet sekä erityistarpeet
- arvio siitä, millaisilla tukijärjestelyillä lapsen oppimista tulisi tukea.
Tehostetun tuen aloittaminen, järjestäminen ja tarvittaessa lapsen siirtyminen takaisin yleisen tuen piiriin perustuu pedagogiseen arviointityöhön ja käsitellään moniammatillisessa oppilashuoltotyössä (esim. oppilashuoltoryhmä). Käsittelyn jälkeen lapselle annettava tehostettu tuki kirjataan hänelle laadittavaan oppimissuunnitelmaan yhteistyössä huoltajan ja lapsen kanssa.
Erityinen tuki
Jos tehostetusta tuesta huolimatta oppimissuunnitelmaan asetetut tavoitteet eivät toteudu ja matematiikan oppiminen on edelleen vaikeaa, pitää miettiä vielä kokonaisvaltaisempaa, intensiivisempää ja yksilöllisempää tukea. Erityinen tuki on vahvin tuen vaihe, ja sitä voidaan antaa erityisen tuen päätöksellä.
Ennen opetuksen järjestäjän tekemää kirjallista erityisen tuen päätöstä tulee tehdä pedagoginen selvitys lapsen oppimisen tilanteesta. Pedagogisen selvityksen dokumentti koostuu aiemman toiminnan selvityksestä sekä sen pohjalta tehtävästä arviosta. Erityisen tuen päätöksen suunnitelmallista toteutusta ohjaa pedagoginen asiakirja nimeltä HOJKS eli henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma, joka tulee tarkistaa tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran lukuvuodessa, lapsen oppimisen tarpeiden mukaiseksi. Erityisen tuen päätöksen valmistelemiseksi voidaan myös tarvittaessa hankkia muita asiantuntijalausuntoja, esimerkiksi psykologin tai neuropsykologin kirjoittama lausunto, joka perustuu lapsen matematiikan taidoista tehtyihin tutkimuksiin.
Erityinen tuki muodostuu erityisopetuksesta sekä muista esi- ja perusopetuksen tukimuodoista. Matematiikan opiskelussa erityinen tuki tarkoittaa usein oppimäärän yksilöllistämistä, jolloin lapsi etenee matematiikan opiskelussa henkilökohtaisten tavoitteidensa mukaan ja matematiikan opetus järjestetään osittain tai kokonaan erityisopetuksessa. Yksilöllistettyä matematiikan oppimäärää opiskeleva lapsi voi edetä omaa osaamisvauhtiaan matematiikan opiskelussa häntä parhaiten tukevin opetusmenetelmin ja -järjestelyin.
Yksilöllistetyn matematiikan oppimäärän tavoitteet, keskeiset sisällöt, edistymisen seuranta ja arviointi kuvataan HOJKSissa. Yksilöllistetyn oppimäärän arviointi ei siis ole verrattavissa yleisen oppimäärän arviointiin. Todistukseen oppiaineen kohdalle merkitään tähti (*), joka kertoo yksilöllistetystä oppimäärästä.
Erityisen tuen päätös tarkistetaan ainakin toisen vuosiluokan jälkeen ja ennen seitsemännelle vuosiluokalle siirtymistä sekä aina lapsen tuen tarpeen muuttuessa. Tarkistamista varten tehdään uusi pedagoginen selvitys, jossa päätetään, jatketaanko erityisen tuen antamista, vai siirrytäänkö tehostettuun tukeen.
