Taitojen kehitys
Keskeiset varhaiset matemaattiset taidot voidaan jakaa neljään päätaitoalueeseen, taitoryppäisiin, jotka koostuvat useammista osataidoista. Nämä neljä taitoaluetta ovat keskeisiä matemaattisten taitojen kehityksessä. Jo esiopetusiässä lasten välillä on havaittavissa suuria eroja matemaattisissa taidoissa. On syytä huomioida ne lapset joilla on heikot tai puutteelliset taidot, jotta kaikki lapset kehittäisivät mahdollisimman hyvät matemaattiset taidot jo varhaisessa vaiheessa. Kansainvälisissä ja suomalaisissa tutkimuksissa on todettu varhaisen matemaattisen osaamisen ennustavan vahvasti tulevaa koulumatematiikan osaamista.
Neljän taitoryppään malli antaa kuvan niistä taidoista, jotka ovat keskeisiä esi- ja alkuopetusikäisten lasten matematiikan kehityksessä. Kuviossa olevat nuolet kuvaavat pitkittäistutkimuksissa havaittuja kehityksellisiä yhteyksiä. Napsauttamalla kuvan osioita, pystyt helpommin löytämään tietoa niistä matematiikan taitojen osa-alueista, joista olet kiinnostunut. Eri taitoalueet ovat jatko-osioissa yksityiskohtaisesti kuvailtu. Myös lasten väliset taitoerot ja erilaiset kehityspolut on kuvattu tämän osion alaosioissa.
KUVA. Keskeiset matemaattiset taitoryppäät lapsilla esikouluiässä ja ensimmäisten kouluvuosien aikana. (Voit napsauttaa kuvasta hiirellä suoraan sitä termiä, josta haluat tietoa, tai käyttää vasemmalla olevaa navigointipuuta.)
Tämä pääjaottelu neljään taitoryppääseen perustuu kirjallisuusanalyysiin (Aunio & Räsänen, 2014, accepted with minor corrections), jonka pohjana on pitkittäistutkimusten sekä testien tarkastelu. Kirjallisuusanalyysissa tutkittiin ensin, millaisia matemaattisia taitoja on mitattu testeissä, joilla esi- ja alkuopetusikäisten (5–8-vuotiaiden) lasten matemaattista osaamista arvioidaan. Tarkasteluun otettiin sellaiset testit, joihin oli julkaistu normit (eli on olemassa tieto siitä, miten lapset suoriutuvat testistä keskimäärin), jotka olivat opettajien käytössä useissa eri maissa, joissa mitattiin erityyppisiä matemaattisia taitoja, ja joihin ei vaikuttanut se, millaista opetussuunnitelmaa koulussa noudatetaan. Tarkasteltaviksi testeiksi valikoituivat Lukukäsitetesti (van Luit et al., 1994), Number Knowledge Test (Griffin, 2003), Early Numeracy (Wright et al., 2006) ja TEMA-3 (Ginsburg et al., 2006). Näistä suomeksi on julkaistu vain Lukukäsitetesti (van Luit, Van de Rijt & Aunio, 2006).
Seuraavaksi analysoitiin vuoden 1997 jälkeen tehdyt seurantatutkimukset, joissa on tutkittu 5-8-vuotiaiden lasten matemaattisia taitoja. Mukana olivat vain ne raportit, jotka on julkaistu kansainvälisissä vertaisarviointia noudattavissa lehdissä. Tällaisella analyysillä tavoitteena oli löytää sellaiset taidot, jotka ovat kehityksen keskiössä esi- ja alkuopetuksen aikana, sekä ne taidot, jotka ennustavat parhaiten myöhempää matemaattista menestystä ja samalla tietysti myös matemaattisia oppimisvaikeuksia. Mallin rakentamisen tarkoitus oli tarjota opettajille mallin missä keskeiset matematiikan taidot tulevat esille, ja jota voisi kättää opetuksen ja tukitoimien kartoittamiseen, suunnitteluun ja toteuttamiseen. Kirjallisuusanalyysin perusteella rakentui neljän taitoryppään malli.
