Ekapeli-Matikka 2010 apuna tehostettua tukea tarvitsevien esikouluikäisten matematiikan taitojen tukemisessa

Tietokoneavusteiset interventiot matematiikan opetuksessa

Matematiikan pulmien varhainen tunnistaminen ja niihin puuttuminen on tärkeää, sillä varhaiset matemaattiset taidot ennustavat selkeästi myöhempää matematiikan osaamista (mm. Aubrey, Dahl, & Godfrey, 2006; Aunola, Leskinen, Lerkkanen, & Nurmi, 2004; Jordan & Hanich, 2003).

Yksi varhaisen puuttumisen keino ovat tietokoneavusteiset interventiot, joilla on havaittu olevan positiivia vaikutuksia matematiikan oppimiseen useissa tutkimuksissa (Kroesbergen & Van Luit, 2003; Kulik & Kulik, 1991; Kulik, 2003; Slavin & Lake, 2008, Slavin, Lake, & Groff, 2007). Jo lyhytkestoinen yksilöllinen interventio voi auttaa lasta hyötymään enemmän myös normaalista opetuksesta (Dowker, 2004).

Ekapeli-Matikka 2010 sisältää kolme peliosiota, joissa harjoitellaan keskeisiä matemaattisia taitoja: lukukäsitetaitoja, lukujonotaitoja ja yhteenlaskutaitoja.  Peli on adaptiivinen: jokainen kenttä alkaa helpoimmasta tasosta, mutta mukautuu pian lapsen tasolle.

Tutkimusaineisto ja – menetelmä

Tutkimukseen osallistui 33 esikoululaista, 11 poikaa ja 22 tyttöä.  Osallistujat olivat lapsia, jotka esikoulunopettajien ja erityisopettajien arvion mukaan tarvitsivat tukea matematiikassa.

Tutkimukseen kuului kaksi kahden viikon interventiojaksoa, joiden aikana osallistujat pelasivat päivittäin 15 min Ekapeli-Matikka 2010 -peliä. Ensimmäisen interventiojakson aikana osallistujat oli jaettu kahteen ryhmään, joista toinen pelasi Lukukäsite-osiota ja toinen Lukujono-osiota.  Toisen interventiojakson aikana molemmat ryhmät pelasivat Yhteenlasku-osiota.

Lasten taitoja arvioitiin tutkimuksen aikana yhteensä viisi kertaa: kaksi kertaa ennen interventiota, interventiojaksojen välissä, viikon kuluttua interventiosta sekä viivästetysti viisi viikkoa intervention jälkeen. Taitojen arvioinnissa käytettiin kuutta matemaattisia taitoja kartoittavaa tehtävää.

Tulokset

Tutkimuksen tulokset rohkaisevat esikoulun opettajia, erityislastentarhanopettajia ja vanhempia hyödyntämään tietokonetta tukena matematiikan taitojen oppimisessa.

Osallistujien taidot kehittyivät kaikilla kolmella tutkitulla alueella:

• Lasten lukujonotaidot paranivat merkittävästi molempien interventiojaksojen aikana. Kuitenkaan tulokset eivät näyttäneet eroja lukujonotaidoissa niiden kahden ryhmän välillä, joista toinen pelasi Lukujono- ja toinen Lukukäsite-osiota.
• Yhteenlaskutaidot kehittyivät huomattavasti kaikilla, ja edistys oli varsin huomattavaa toisen interventiojakson aikana, jolloin molemmat ryhmät pelasivat Yhteenlasku-osiota. Sillä pelasiko lapsi Lukukäsite- vai Lukujono-osiota ennen yhteenlaskuharjoittelua, ei näyttänyt olevan merkitystä yhteenlaskutaidon kehittymiseen.
• Lukukäsite-osion pelaaminen vaikutti lukumäärän nopean hahmottamisen taitoon: lapset alkoivat yhä enemmän tunnistaa lukumääriä ilman laskemista.

Ekapeli-Matikka 2010 sopii hyvin tehostetun tuen välineeksi erityisesti lukujonotaitojen ja yhteenlaskutaidon harjoitteluun. Vaikka tietokone ei voikaan korvata opettajaa, se voi olla hyvänä apuna opetuksen eriyttämisessä mukautuessaan lapsen taitotasoon sopivaksi. Lisäksi pelinomainen harjoittelu mahdollistaa lukuisat toistot ja saattaa vähentää lapsen kokemia paineita onnistumisesta.

Ekapeli-Matikan käyttö

Ekapeli–Matikan käyttö edellyttää tietokonetta ja internetyhteyttä. Tehtävät esitetään visuaalisessa muodossa ja pelaaja vastaa klikkaamalla hiirtä. Peli pitää kirjaa lapsen vastauksista, reaktioajasta ja pelikerroista analysointia varten. Peli kannustaa lasta: se toistaa oikean vastauksen ja ohjaa tarvittaessa vihjeiden kautta oikeaan. Ekapeli-Matikka 2010 on vapaasti käytettävissä rekisteröitymisen jälkeen.

http://www.lukimat.fi/matematiikka/materiaalit/Tietokoneohjelmat/ekapeli-matikka

Lähteet:

Aubrey, C., Dahl, S. & Godfrey, R. (2006). Early mathematics development and later achievement: further evidence. Mathematics Education Research Journal 18, 27–46.

Aunola, K., Leskinen, E., Lerkkanen, M.-K. & Nurmi, J.-E. (2004). Developmental dynamics of math performance from preschool to grade 2. Journal of Educational Psychology 96, 699-713.

Dowker, A. (2004). What Works for Children with Mathematical Difficulties? University of Oxford. Research Report RR554. 1-66.

Jordan, N. C., & Hanich, L. B. (2003). Characteristics of children with moderate mathematics deficiencies: A longitudinal perspective. Special Needs Research & Practice 18, 221–231.

Kroesbergen, E. H. & Van Luit, J. E. H. (2003). Mathematics Interventions for Children with Special Educational Needs . A Meta-Analysis. Remedial and Special Education 24, 97-114.

Kulik, C-L. & Kulik, J. (1991). Effectiveness of computer-based instruction: An updated analysis. Computers in Human Behavior 7, 75-94.

Kulik, J. A. (2003).  Effects of using instructional technology in elementary and secondary schools: What controlled evaluation studies say. Final Report. Arlington, VA: SRI International. 1-71

Peura, P. & Sorvo, R. (2012). Computer assisted intervention for preschoolers in need of intensified support in mathematics. University of Jyväskylä. Faculty of Education. Master Thesis in Special Education.

Slavin, R. E., Lake, C., & Groff, C. (2007). Effective Programs for Middle and High School Mathematics: A Best-Evidence Synthesis. Best Evidence Encyclopedia. Baltimore: Johns Hopkins University, Center for Data-Driven Reform in Education.