Kielellinen erityisvaikeus ja numeeristen perustaitojen hallinta
Tutkitut numeeriset perustaidot olivat yksi- ja moninumeroisten lukujen vertailu, lukujonotaidot, lukujen lukeminen ja lukujen kirjoittaminen. Lisäksi tutkittiin kielellisiä osakognitioita: sanavarastoa, kielen yläkäsitteiden hallintaa, lauserakenteiden ymmärtämistä ja kielellistä työmuistia, sekä ei-kielellisiä osakognitioita: yleistä visuaalista hahmottamista, sekä visuospatiaalista hahmottamista.
Tutkimusjoukkoon kuului 35 iältään 12-16 -vuotiasta lasta.
Kielellinen erityisvaikeus ja matemaattiset vaikeudet
Sitä, onko lasten matemaattisten vaikeuksien taustalla spesifejä, juuri numeerisen informaation käsittelyyn liittyviä tekijöitä, vai yleisiä tai erityisiä kognitiivisia vaikeuksia, on tutkittu eri tavoin. Komorbiditeettitutkimuksissa (Landerl, Bevan, & Butterworth, 2004; Rousselle & Noël, 2007) tarkastelua on tehty vertaamalla lapsia, joilla on matematiikan oppimisvaikeuksien lisäksi pulmia myös lukemisen ja kirjoittamisen taidoissa niihin lapsiin, joilla on ainoastaan matematiikan vaikeuksia. Toisena lähestymistapana matematiikan taitojen kehitykseen vaikuttavista tekijöistä on tutkia matematiikan taitoja lapsilla, joilla on tietyn tyyppistä kognitiivista pulmaa, kuten kielen kehityksen erityisvaikeutta (Donlan, Cowan, Newton, & Lloyd, 2007; Koponen, Mononen, Räsänen, & Ahonen, 2006).
Kielellinen erityisvaikeus (engl. specific language impairment eli SLI) tarkoittaa sitä, että lapsen ei-kielelliset taidot ovat normaalisti kehittyneet, mutta kielellinen kehitys ja toimintakyky häiriintynyt. Kielellinen erityisvaikeus voi esiintyä kielellisen tuottamisen, ymmärtämisen tai molempien vaikeutena, ja sen vaikeusaste vaihtelee (Stakes, 1999). Kielellisen erityisvaikeuden ja lukivaikeuden taustoilla on osittain samoja vaikuttavia tekijöitä, mutta lapsilla, joilla on kielellinen erityisvaikeus, kielelliset vaikeudet ovat laaja-alaisempia (Bishop & Snowling, 2004).
Erilaiset lähestymistavat ovat tuottaneet keskenään ristiriitaisia tutkimustuloksia matemaattisten vaikeuksien taustasta. Kielellisten kognitioiden on kuitenkin todettu vaikuttavan ainakin osittain erilaisten numeeristen taitojen oppimiseen. Lukujen suuruusluokan ymmärtämisen osalta havainnot ovat aiemmissa tutkimuksissa olleet ristiriitaisia.
Lasten taitotasossa suuria taitokohtaisia eroja
Kuinka 12 – 16 -vuotiaat lapset, joilla on kielellinen erityisvaikeus (SLI) ymmärtävät lukujen suuruusluokkaa?
Tulosten perusteella lapset, joilla on kielellinen erityisvaikeus, eivät ole mitenkään yhtenäinen joukko tutkittaessa lukujen suuruusluokan ymmärtämistä. Verrattaessa heidän suoriutumistaan peruskoulun 3. luokkalaisten keskimääräiseen suoriutumiseen:
- Kolmanneksella SLI -lapsista oli selviä vaikeuksia ymmärtää, kuinka moninumeroiset luvut eroavat suuruusarvoltaan toisistaan eli heillä oli vaikeuksia valita neljästä esimerkkiluvusta lukumäärältään suurin luku.
- Hieman yli puolet tutkittavista hallitsi moninumeroisten lukujen suuruusvertailun yhtä hyvin kuin kolmannen luokan syksyllä peruskoulua käyvä oppilas keskimääräisesti.. Käytännössä tämä tarkoitti, että nämä lapset pystyivät vertailemaan 2 – 5 -numeroisia lukuja virheittä tai tehden vain muutaman virheen.
Lukujen suuruusluokkaa heikosti hallitsevien joukossa oli suhteessa enemmän tyttöjä, kuin poikia.
Kuinka eri numeeriset ja kognitiiviset taidot olivat yhteydessä lukujen suuruusluokan ymmärtämiseen?
- Matematiikan taitoja koskevista aiemmin julkaistuista malleista poiketen, lukujen suuruusluokan ymmärtämisen taito oli vahvasti yhteyksissä lukujen tuottamisen taitoihin eli lukujen luetteluun ja kirjoittamiseen.
- Kielellisistä osakognitioista kielen yläkäsitteiden hallinta oli yhteydessä lukujen suuruusluokan hallintaan.
- Kielen kognitiot ovat mahdollisesti yhteydessä aiemmin ei-kielellisenä, numeerisena taitona pidettyyn lukujen vertailutaitoon ja mentaalisen lukujonon normaaliin kehittymiseen.
Kuinka lapsia, joilla on kielellinen erityisvaikeus, voidaan auttaa lukujen suuruusluokan ymmärtämisessä?
Jotta voitaisiin tukea kielihäiriöisten lasten taitojen kehitystä, on otettava huomioon heidän yksilöllisyytensä ja suuret taitokohtaiset erot. On tärkeää, että lapsen matematiikassa käyttämiä strategioita ja ajattelutapoja käydään yksilöllisesti läpi, ja että luvun paikka-arvon ja suuruusluokan oppimiseen löydetään kullekin lapselle toimiva strategia. Lukujonotaitojen vahvistaminen visuaalista tukea käyttäen voisi olla yksi keino auttaa lasta, jolle kielellinen ja usein auditiivinen kielellinen prosessointi on vaikeaa.
Vaikka jollakin matematiikan oppimisen osa-alueella olisi erityisiä vaikeuksia, ei se estä oppimasta jotakin muuta matemaattista taitoa. Lapsen vahvuuksia hyödyntäen voidaan kullekin lapselle löytää onnistumisen elämyksiä - myös matematiikassa.
Lähteet:
Bishop, D.V.M., & Snowling, M.J. (2004). Developmental dyslexia and specific language impairment: Same of different? Psychological Bulletin, 130, 858-886
Donlan, C., Cowan, R., Newton, E.J., & Lloyd, D. (2007). The role of language in mathematical decelopment: Evidence from children with spesific language impairment. Cognition, 103, 23-33.
Koponen, T., Mononen, R., Räsänen, P. & Ahonen, T. (2006). Basic numeracy in children with specific language impairment: Heterogeneity and connections to language. Journal of Speech, Language and Hearing Research, 49, 58-73.
Landerl, K., Bevan, A. & Butterworth, B. (2004). Developmental dyscalculia and basic numerical capacities: a study of 8-9- year-old students. Cognition, 93, 99-125.
Pulkkinen-Kantonen K. (2012). "Valitse suurin luku". Tutkimus numeeristen perustaitojen hallinnasta 12-16 -vuotiailla lapsilla, joilla on kielellinen erityisvaikeus. Jyväskylän yliopisto. Kehitys- ja kasvatuspsykologian erikoispsykologikoulutus. Lisensiaatintutkielma.
Rousselle, L. & Noël, M.-P. (2007). Basic numerical skills in children with mathematics learning disabilities: A comparison of symbolic vs non-symbolic number magnitude processin. Cognition, 102, 361-395.
